Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kissan sulamispiste


Kesäkuinen kissamittari venyi tähän malliin. Nyt kissamittari on enimmäkseen sängyn alla ja saapuu parvekkeen viileimpään nurkkaan vasta illan viiletessä.


On ihan ymmärrettävää, että on puhti pois varsinkin, kun turkkitamineissa viettää aikansa 35 asteen lämpötilassa. Suotavaa kuitenkin olisi, ettei vallan lopettaisi juomista. Vettä on tarjolla kolmessa eri paikassa, kolmessa erilaisessa astiassa, mikä on näillä neliömetreillä aika hyvin. Vesi kuitenkin "nautitaan" muutaman millin annoksina ruiskusta - silloin, kun sijainti ei sattumoisin ole siellä sängyn alla.

Märkäruokaa pitäisi lisätä, mutta kun se menee pilalle tässä lämpötilassa. Mindyhän ei muutenkaan kuin maistele märkäruokia, tai lähinnä niiden hyytelöä, jos sellaista on - ja sekin tuntien seisottamisen jälkeen. Onneksi on seiti ja sydän.

Olihan meillä myös yritys paeta tuskaisen kuumaa ja tunkkaista koti-ilmastoa. Se kesti sellaiset kolmisen minuuttia. Piha oli aivan liian pelottava illan hiljaisuudessakin. Kummasti valjaita pitää joka kesä löysätä, vaikkei tuo syö paljon mitään.


-S

tiistai 13. toukokuuta 2014

Tuliaisia


Kuten jo hyvin monesta blogista on saatu hienojen kuvien kera lukea, viitisentoista bloggaajaa oli keväisellä retkellä Korkeasaaressa lauantaina (yhtäkään en ollut aiemmin tavannut). Naukulasta tuttu Mamma N hienosti organisoi meidät paikalle Pepin ideasta. Kotiin viemisiksi oli Kuin kissa kermakupilla -bloggaaja järjestänyt Naturean maistiaiset.

Yhteistuumin tutkimme Mindyn kanssa kuivaruokapussin ainesosaluetteloa. Märkäruokia laitan lähiaikoina maisteltavaksi; aika ihme on, jos maistuu. Sitä suuremmalla syyllä uusia ruokia kannattaa kokeilla (maistuihan se Singaporesta asti tuotukin normaalia paremmin). Kuivaruoan kanssa pitää olla varovainen, kun herkemmillekin tarkoitetut raksut viimeksi lensivät kaaressa ulos. Onneksi Hill's z/d vielä menee, joskin Mindy on alkanut ilmaista tympääntymisen merkkejä peittelemällä.


Mutta se paperikassi, jossa tuliaiset kannettiin - aijai, miten ihana se on! Se on nyt makuupaikka numero yksi ja soveltuu hienosti myös leikkeihin. Ihan kuin meillä olisi jatkuvasti lattialla jotain paperista tai pahvista, kohde vaihtuu, materiaali pysyy.


Jopa rapsut ovat nautinnollisempia paperikassin päällä, kyllä kelpaa!

-S

tiistai 14. tammikuuta 2014

Paketin iloja


Mindyn paraneminen ei ole edennyt aivan odotunlaisesti, koska parina päivänä (jos aamuneljän herätystä voi päiväksi kutsua) Mindy oksensi raksumössöä. Onneksi nyt on mennyt muutama päivä pukluitta. Sopii toivoa, että nämä ruoka-aineallergisille kehitellyt raksut voivat jatkossakin kuulua ruokavalioon. Hyvin omistushaluisen oloisena Mindy ainakin istui neljä kiloa erikoisraksuja sisältävän paketin päällä sen saavuttua.

Harvakarvainen läikkä selässä vaikuttaa sentään olevan paranemaan päin eikä uusia ole ilmaantunut.


Paketissa oli sisällä myös Mindyn lemppari: uimapatja, jota voi käyttää makoiluun sekä vaanimiseen.


Tehokkaalla käytöllä patjasta on aika lailla ilmat pihalla muutamassa päivässä, mutta aina voi tilata uusia ja saada lisukkeena ruokaa.

-S

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Nälkä! Koska saa ruokaa?!




Tällaisina hetkinä osaa olla kiitollinen, ettei Mindy ole kuten hoitolainen Betty (nyk. Viktoria), joka söi kaikkea, joka ei välttämättä edes ollut ruokaa, ja saattoi kiivetä reittä pitkin lautastaan kohti. Mutta voisihan tuon ruokahalu olla vähän suurempi. Vai onko se vain superkiltti? Vai hölmö? Kyllä sydän maistuu sitten, kun se on tarjoiltu lautasella ruokapaikalle. Tai viimeistään matolle raahattuna.

Onko teillä tällaisia hassuja, jotka odottavat ateriaansa ruoan vieressä?

-S

maanantai 20. toukokuuta 2013

Haisevat terveiset


Mindylle ei sitten riittänyt, että käydään normaalisti vuositarkastuksessa ja rokotuksella, vaan piti kehittää toinenkin syy. Naukulan  Mamma N:n tavoin tässä kohtaa tulee eritevaroitus. Mindyllä on syksystä asti ollut kakkapäiväkirja, kun ensin piti seurata veren ilmestymistiheyttä ja allergiaruokavalioon siirtyminen puolestaan aiheutti ummetusta. Tilanne ehti tasoittua, mutta pari viikkoa sitten tehdyn madotuksen jälkeen kakka on tullut vain Levolacilla. Mindy ei ole kyllä edes yrittänyt kakata, on muuten vain  skipannut sen toimenpiteen. Lääkäriin mentiin tilanteessa, jossa edellinen kakka oli tullut keskiviikkona.

Mindy ilmoitti heti vastaanottavalle hoitajalle että "Määääää en haluu olla täällä!" ja matkallakin tuli aivan uudenlaisia valitusääniä. Heti, kun kissa oli kipattu kopasta, kyykisteli Mindy haisevan vastalauseensa tutkimuspöydän reunalle siten, että puolet pökäleistä pompsahteli lattialle. Eipä siitä voinut kuin iloita.

Siihen se yhteistyö sitten lakkasikin. Rokotepiikkiä lääkäri ei uskaltanut tuikata ilman pyyhkeeseen kietomista ja hoitajaa apuna. Korvat ja suun limakalvot meni taas vilkaisuksi, kun Mindy oli niin tuimailmeinen. Onneksi vaa'alla pysyy hyvin kauhusta kangistuneena. Vuosi sitten painoa oli 3,5 kg, elokuussa Felinassa 3,7 kg ja nyt 3,9 kg. Olenkin jo uhkaillut Mindyä laihiksella, ennen kuin lääkäri ehtii ensin.

Mahdollisiksi ummetuksen syiksi mainittiin hidas peristaltiikka, josta oli puhetta jo Mindyn pentuaikoina. Toinen mahdollisuus on megakoolon eli laajentunut paksusuoli. Toistaiseksi ainakin jatketaan vain antamalla kissanmallasta ja varmistamalla vedenjuonti. Levolacia enintään kerran viikossa, ettei suoli totu siihen. Voidaan kokeilla myös Royal Caninin Fibre Response -ruokaa, jossa on erityisesti psylliumia. Psylliumia löytyy ruokakaapista muutenkin, niin sitä voi sekoittaa seitiateriaan tms. Makuvesiäkin ehdoteltiin. Voisikin nappaista parvekedrinksuun taas jonkun lehden antamaan aromia.

Mindyn eliminaatiodieetti ei johtanut oikein mihinkään. En mitenkään keksi allergisoivaa ruokaa, mutta selväksi kävi, että mikään vähääkään tavallinen raksu ei käy. Muutaman kuukauden, kun raksuna oli ollut vain Hill's z/d, niin jopa allergiaruoaksi sanottu raksu aiheutti kaaressa lentävän oksun.Onneksi lihoja ja kalaa ja piimääkin voi syöttää entiseen malliin. Märkäruosta edelleen kelpaa parhaimmillaan kastike, usein ei sekään.

Jälleen siis tulimme lääkäristä suunnilleen yhtä epätietoisina kuin sinne menimmekin, mutta hyvällä mielellä kuitenkin. Mindy päästi perinteiset ilon miukahdukset päästyään takaisin kotiin. Mindy voi muuten hyvin ja Vallilan henkilökunta oli edelleen oikein mukava.

-S

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Unelmia ja toimistohommia


Viikko oli poikkeuksellisen työntäyteinen ja Mindyn päivät yksin kotona venyivät kohtuuttoman pitkiksi. Siispä Mindy pääsi torstaiksi päivähoitoon, jossa siitä ei sitten juuri seuraa saanutkaan. Kiipeilypuun yläosan loikoilupussukka oli niin ihana, että siellä kului tuntikausia. Kotona ei ole vastaavanlaista paikkaa, kun patteripetikään ei enää mahdu minnekään (ei se ahkerassa käytössä edellisessäkään kodissa ollut). Oli kovin piristävää saada kesken työpäivän noin lutuinen kuva näyttämään hoidokin kuulumiset.


Heskan Sijaiskotielämää opettelemassa -blogissa oli haaste, jossa tuli kertoa omasta eläinsuojeluteosta. Haaste sai viimein ryhtymään toimiin, ja niinpä kasasin kaikki Mindyn ja hoitolaisten ruoat, joille ei meillä enää ole käyttöä Mindyn oireiden takia. Rekku Rescue sai ison kassillisen ruokaa, me enemmän kaappitilaa ja hyvän mielen sekä muistinvirkistystä koiranlelujen valmistuksesta Rekkujen maanantaimiitissä. Lisäksi voitimme Heskan arvonnan, jossa palkintona oli kuvan taulu, sisustustarra sekä märkäruokapurkki. Kuvaan pääsi yhteensopivuutensa ansiosta samalla kalenteri, joka tarttui mukaan Amandas-putiikista Tukholmasta parisen vuotta sitten.

Palkinnon Petite cuisine -purkki on Thaimaassa valmistettu ja siinä on gluteeniton-merkintä. Näytti olevan nappiosuma, mutta Mindy on kuin onkin hyvin valikoiva ruokansa suhteen. Vaikka Singaporesta tuotu vastaava ateria maistui, tästä kelpasi meidän nirppanokalle vain nesteet. Oli ensimmäinen kerta, kun näin kissanruoassa gluteenittomuudesta maininnan, viljattomia meillä onkin ollut. Mutta onko kissoillakin keliakiaa vai vain vilja-allergiaa, näin keliaakikkona se olisi mielenkiintoista tietää. Vehnä olisi muuten vahva epäily Mindyn allergian aiheuttajaksi, mutta kun viljoista pelkkää riisiä ja maissia sisältävä ruoka teki myös hallaa suolistolle. Pääasia, että kuitenkin on monia ruokia, joita voi ainakin ilman näkyviä oireita syödä. Kovasti tsemppiä Friedelle perheineen, joka kamppailee isompien ruokaongelmien kanssa.

Ensi viikko onkin pelkkää lomailua vailla sen suurempia suunnitelmia, mikä on varmasti myös Mndyn mieleen. Veikkaisin kuitenkin päätyväni vähintään sivutoimiseksi portsariksi parvekkeen ovelle.

-S

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Ruokavalintoja


Eilen katsoin haltioituneena Mindyn syömistä, piti ihan kuvakin ottaa. Mindy syö märkäruokaa! Muuten tosi kiva juttu, mutta se yksi ja ainoa purkki on ostettu Singaporesta, jonne en ajatellut lähteä hakemaan niitä lisää. (Aika erikoinen nimivalinta ruoalle, mutta toisaalta joillekin aasialaisille röyhtäily ruokaillessa on  hyvä juttu.)


Mindy on nyt ollut monta kuukautta eliminaatiodieetillä siten, että parin viikon ajan kokeillaan uutta ruokaa ja aina välillä palataan pelkkään allergiaraksuun, kun oireita tulee. Oire on vain verinen uloste. Mutta yksi ruoka aiheutti äkillisiä oksennuskohtauksia. Erikoisinta on se, että kyseessä oli Feline Porta 21 Sensitive, jossa ei ole viljoja. Muutkaan sensitive-ruoat eivät ole olleet sellaisia, joita Mindyn massu kestäisi. Märkäruokia ja barf-ruokia on vaikea testata, koska Mindy ei syö niitä niin paljon. Todennäköisimmin Mindy maistaa märkäruokaa silloin, kun se voi samalla napsia raksuja. Kuivaruoka vaikuttaa kuitenkin tekevän suurempaa tuhoa suolistossa kuin märkäruoka tai lihat.

Ruokavalio koostuu nyt siis paljolti Hill'sin z/d -raksuista (jotka muuten tuoksuvat ihmeen hyvältä)  ja jonkun verran menee myös Royal Caninin hypoallergenic-raksuja. En todellakaan haluaisi syöttää noita merkkejä, ja niissä on todella paljon viljaa, joskin käsiteltynä. Alan epäillä, ettei Mindyllä edes ole mitään selkeää allergiaa vaan jonkinlainen ärtyvän suolen oireyhtymää vastaava tila. Eläinlääkärit ainakaan eivät hyväksy myöskään tilaa, jossa Mindy kakkaa parhaimmillaan joka toinen päivä, mutta semmoiseksi se menee allergiaraksuilla.

Vaikka ruoan suhteen mikään ei oikein ole hyvä, Mindyn vointiin ruoka ei muuten vaikuta. Uni ja leikki maistuvat edelleen sopivassa suhteessa, mistä olen kiitollinen.

-S

maanantai 22. lokakuuta 2012

Seitiviikot


Mindyn eliminaatiodieetissä vuorossa on nyt toista viikkoa seiti. Sitä ei anneta samalla tiheydellä kuin possunsydäntä, mutta muutaman kerran viikossa parin viikon ajan. Seiti maistuu Mindylle, mutta valmistaminen vaatii hermoja. Tuoksu leviää ympäriinsä, mutta ruoka ei tule nenän eteen. Eikä se tule vielä senkään jälkeen, kun ateria laitetaan lautaselle. Pitää odottaa jäähtymistä.

Kun hoitolaisena on ollut pentu, joka vie ruoat vaikka suusta, osaa olla kiitollinen siitä, että Mindy harvoin käy omin neuvoin hakemassa ruokaa. Mindy odottaa, hieman kärsimättömänä, mutta odottaa kuitenkin. Parhaasta ruoasta tulee vielä kiitospuskutkin ennen kuin maiskutus alkaa.

Pari kertaa Mindy kävi hyppyponnistusasennossa, mutta tiukka "Ei!" sai Mindyn palaamaan pelkkään kurkotteluun ja kehräyksellä ja miu'uilla säestettyyn kiehnäykseen.

 "Montako kieppiä tässä tarvii tehdä, että pääsee syömään?!"

 Maittavan aterian jälkeen on hyvä painaa pää itse muotoiltuun tyynyyn.

Kissa on siisti eläin.

-S

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Mösch


Mindyn eliminaatiodieetistä ei ole tullut kirjoitettua. Ruoka ei ole Mindylle iso juttu, joten sen kummempaa reaktiota poikkeavaan ateriointiinkaan ei ole ollut. Lihojen paloittelunkin saa tehdä aika rauhassa.

Vajaat kaksi kuukautta Mindy söi pelkästään Hill'sin z/d- ja Royal Caninin hypoallergenic-raksuja. Kokeilin märkäruokaakin, mutta tuo nirsotar on edelleen mieluummin päivän syömättä kuin alistuisi moisen mössön syömiseen. Onneksi vesi maistuu mariskoolin ansiosta entistä paremmin. Allergiaraksujen ohella napsittiin antibioottia ongelmitta easypill-tahnan ansiosta. Samaan aikaan oli kaikkien aikojen ummetus. Mindy voi hyvin, mutta saattoi käydä viitenäkin peräkkäisenä päivänä pelkästään pissalla. Tähän tuli muutos parempaan heti, kun lopetin antibiootin vähän ennen kuin ruokavalioon lisättiin possun sydän.

Ainoa mahdollisesti allergiasta johtuva oire Mindyllä on siis ollut verinen uloste. Siitä ongelmasta on päästy antibioottikuurin aikana. Nyt on menossa toinen viikko possun sydäntä. Kumma kyllä z/d tuntuu maistuvan jopa sydäntä paremmin, vaikka sydän on aina ollut lempiruokaa.

Kävin ostamassa tänään lisää possun sydäntä Murren murkinasta. Huono uutinen oli se, ettei sitä enää saa kokonaisena, ainakaan sieltä. Sen ongelmana on pakkausvaihe, jota ilmeisesti Evira valvoo hyvin tarkkaan.  Ehkä Herra Snellmanin jämistä saa vähemmällä byrokratialla eläinten ruokaa kuin pelkästään eläinruokaan keskittynyt pienyritys, tiedä häntä. Tilalla oli vain Muschin mössösydäntä, mikä ei ole yhtään sama asia. Eihän sitä voi edes kantaa matolle jyystettäväksi. Lisäksi otin täydennystä kivipiiravarastoon, oli sentään vielä oikeassa muodossa. Kokeiltavaksi tuli mukaan myös kuvassa näkyvä poronjauheliha.

Vaikeinta tässä oikeastaan on se, kun ei ole voinut palkita edes pelkästä kuivatusta lihasta tehdyistä nameilla. Eikä aamun puurolautasta ole saanut jakaa. Mitenhän sekin sisällytetään tähän elimaatiodieettiin - syötetään kaksi viikkoa kaurapuuroa maidon kanssa? En yhtään ihmettelisi, jos mitään allergisoivaa ruokaa ei löytyisikään, varsinkin kun perinteisiä kutinaoireita ei ole. On Mindy ennenkin kehitellyt mystisiä oireita, jotka menevät ohi. Pääasia kuitenkin, että Mindy on taas pitkään voinut hyvin. Mitä nyt tuntuu surkeasta maukumisesta päätellen olevan masennuksen partaalla, kun peiliin ei vieläkään pääse.

-S

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Surkea vegetarjonta


Mindy ei nyt oikein arvosta viikkokausia vaivalla kasvattamaani ruohoa, vaan järsii paljon mieluummin kivipiiraa. Jos kuitenkin hankkisi sen minikasvihuoneen, niin voisi kasvattaa rehuja valoisissakin paikoissa.

-S

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Tunti ilman Bettyä

 Mökötän kunnes annat ruokaa.

Betty oli viimein riittävän vahvassa kunnossa päästäkseen tehosterokotukselle ja siellä piipahtamiseen meni tunti. Betty sai taas autokyydin Rekku Rescuen uutterilta ihmisiltä, joten Mindy sai tuta tunnin ajan meidän yritystä saada se jälleen kehräämään ja syömään.

Betty on ollut nyt vähän yli viikon Mindyn kanssa ja yhtä kauan on kulunut aikaa siitä, kun Mindy söi, leikki ja kehräsi normaalisti. Vaimeaa kehräystä saattaa saada aikaiseksi ja sen kuulee yleensä vain painamalla korvan Mindyyn. Jotain haperoivaa leikinpoikastakin aloiteltiin ja hippunen märkäruokaa meni alas.

Koska Betty ei tunne minkäänlaista kiinnostusta kuivaruokaa kohtaan, vaikka söisi mielellään ihan kaikkea muuta, Mindyn raksut voivat olla vapaasti esillä. Mindy taas syö raksuja paljon mieluummin kuin märkäruokaa, joten aivan nälässä sen ei tarvitse olla. Ongelmana on se, että Mindy ei juo ja sen olisi siksi todella tärkeää saada myös märkäruokaa (turha yrittää syöttää raksuja kostutettuina). Normaalioloissakin Mindy syö sitä yleensä todella vähän, mutta kun sitä on vapaasti saatavilla joitakin tunteja, Mindy saattaa käydä kuitenkin välillä napsimassa.

Betty taas ei saa syödä kuin rajoitetusti erikoisruokaansa, joten Mindyn ruokavaliosta on nyt märkäruoka aikalailla kaikonnut. Betty hotkii ateriansa kylppärissä ja sinä aikana Mindy ehtii nuuhkaista omaansa. Toinen ei halua syödä, toinen haluaa syödä ihan kaiken matosta varpaisiin. Toinen on taipuvainen ummetukseen ja toinen ripuliin. Näiden välimuoto olisi toivottua.

Sitkeetä!

Bettyn vielä pysytellessä eristyksissä, kokeilin ensimmäistä kertaa Mindylle broilerinsiipiä. Neiti Nirppanokka-Hienohelma ei arvostanut yhtään näin vaikeasti syötävää ateriaa. Kyllä sitä saattoi nuolla ja kantaa matolle kuten asiaan kuuluu, mutta turha luulla, että sitä järsimään olisi ruvennut.

-S

torstai 28. heinäkuuta 2011

Passiivis-aktiivista

Mindy on ollut taas oma entisensä Milon palattua kotiinsa maanantaina. Jo tiistai-aamuna sain peräti kaksi kampausta. Mindy on ollut myös hyvin kiehnääväinen, samaan tapaan kuin meidän palattua matkalta. Helle kuitenkin vie voimat, joten Mindy on edelleen enimmäkseen makoillut päiväsaikaan. Pari kertaa olen laittanut ruiskulla vettä suuhun, koska en ole nähnyt Mindyä juomassa.

Aktivointilaudasta Mindy kuitenkin kiinnostui vielä Milon ollessa meillä. Äkkiä Mindy sitä oppi käyttämään. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, oliko nopea oppiminen aktivointilaudan kanssa jo kotonaan hääränneen Milon antaman mallin ansiota. Mindyn selvä suosikki on läpinäkyvät kupit. Tavallisesta ruokakupista ei olekaan kuivaruokaa vähään aikaan tarjottu.


Hoitokissat ovat olleet taas vauhdissa. Kakkapylly-Betty oli värjännyt lattiaa ruskeaksi sieltä täältä. Ihan asiallistahan tietysti on käyttää sen jälkeen vessapaperia, mutta pitikö purkaa koko jäljellä oleva vessapaperirulla lattialle isoksi mytyksi? Sitäpaitsi siivousapu tuli myöhässä. Tämä oli siis jo toinen vessapaperirullan tyhjennys. Onni onnettomuudessa kaikki näytti normaalilta siinä vaiheessa, kun Aprikoosia tultiin katsomaan. Aprikoosista saa kyllä varsinaisen sylikaverin. Hyvä, etten eilen töistä myöhästynyt, kun en vain hennonut nousta lämpökäärön alta.

-S

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Ruokaa, lepoa ja liikuntaa


Heräsin taas kerran Mindyn karmaisevaan naukunaan, jota oli kuulemma kuulunut pitkin yötä Milon hyökkäillessä. Erotuomaroinnin ja henkivartijana toimimisen välissä pääsin kuitenkin todistamaan lepppoisaa aamuvenyttelyhetkeä.


Taas kävi niin, etten vastannut tuntemattoman soittoon ja huomasin lähetyksenseurannasta,  että Zooplus-pakettia oli yritetty luovuttaa. Ovikellon soittaminen olisi kiva... Onneksi posti ei ole kovin kaukana, sillä kannettavana oli 20 kiloa. Ja kantajana toiminut varmaan pitäisi oikeudenmukaisena sanoa, että onneksi on Arttu.

Nyt on pennuillekin penturuokaa ja halvimmat kupit ja alusta mitä vastaan tuli. Mallastahnaa älysin tilata samalla kaksi tuubia, kun se nyt vain on niin hyvää, Milonkin mielestä. Luettuani vain ylistäviä kehuja tuosta aktivointilaudasta, päätin itsekin hankkia sen. Mindy syö ihan liian vähän märkäruokaa, koska jostain ihmeen syystä tykkää lähinnä kuivaruoasta. Laudan ansiosta raksujen syömisestä tulee sentään vähän haastavampaa. En ole vielä kokeillut, koska kaikki kissat nukkuvat.

Aprikoosi ja Betty syövät mielellään Mindyn hylkimät märkäruokapurkit kovaan tahtiin, mutta kuivaruoka ei maistu. Olen kolmea eri sorttia kokeillut, tänään vasta pääsin kokeilemaan pentuversiota. Ei maistu, ei. Eipä sitä kuivaruokaa olisi mikään pakko syödäkään, mutta tulevan kodin kannalta tietysti olisi hyvä, että nämä tottuisivat monenlaiseen ruokaan. Broilerin fileesuikaleet ovat olleet odotetusti suurinta herkkua. Tyytyväisenä huomasin syömisessä hitaamman Aprikoosin nappaavan viimeisen suikaleen. Betty yritti viekkaasti viedä sen, mutta sai vastaukseksi murinaa ja pienen läppäisyn. Kuinka suloista!

Aprikoosi on muutenkin sulostuttanut erityisesti tänään kipuamalla ja hyppäämällä itse syliin, johon se on jäänyt uinumaan. Joku onnellinen saa aivan ihanan hellittelykissan.

Mindy tuntuu hirveän isolta verrattuna pentuihin, vaikka painoa on vain 3,4 kiloa. Pikkuisia en ole edes yrittänyt punnita, kun eiväthän ne paina mitään.

-S

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Rousk



Meillä käväisi eilen kyläilijä, joka Mindyn suureksi ihmetykseksi ei lainkaan silittänyt, rapsuttanut eikä lepertänyt hänelle kuten asiaan kuuluu. Mindy seisoi odottavaisena jalkojen juuressa häntä pystyssä, kärjestä hiukan taivutettuna, eikä mitään tapahtunut.

Saattaa tietysti olla, että toistuva haukottelu terävine hampaineen ei ehkä ole kissaa aristavalle ihmiselle silittelemään houkutteleva näky. Mutta ei niitä hampaita käytetä kuin omiin ihmisiin lempeästi kehräyksen kera ja muuten lähinnä syömiseen. Hampaat hamusivat ensimmäistä maissiviljelmääni niin kovasti, etten saanut sitä pidemmäksi kasvatettua. Pitäisi varmaan seuraavalla kerralla viritellä amppeli.

-S

tiistai 10. toukokuuta 2011

Mitä täällä oikein tapahtuu?


Meillä on muutenkin viime aikoina jouduttu aivan uudenlaisten kysymysten ääreen (kuinka saada vaatteista irti sanomalehtikuitu). Tänään Mindy oli tehnyt jotain, mille emme ole keksineet selitystä. Tämä kuljetuskopan yläosa on huoneen nurkassa suojaamassa modeemia johtoineen. Mindyn ruoka-alusta on siitä noin 30 sentin päässä ja kiipeilypuu myös aivan sen vieressä. Ruoka-alusta kuppeineen oli aivan siisti. Miten siis tonnikalaa on pyyhkiytynyt pitkin koppaa kera raksujen?

Valkoinen läikkä on matolääkettä. Se olisi niin helppo antaa, jos Mindy söisi märkäruokaa, mutta kun ei. Tänään vaihdettiin Axilur Flubenoliin. Tahnaa pursotettiin possunsydämeen ja loput annettiin suun kautta. Meni se paremmin perille kuin liuotettu tabletti. Mindy siis madotettiin viikko sitten ja eilen löytyi mato (ei kyllä mennyt niin paljon lääkettä suuhun asti kuin olisi pitänyt). Viikon päästä on rokotus, jota ennen olisi hyvä olla kunnossa. Mindyn ruokahalu on huonontunut entisestään viime päivinä, joten toivottavasti tahnasta nyt sitten on jotain apua.

-S

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Hupipaketit

Märkäruokaa oli enää neljä purkkia jäljellä, oli jo aikakin saada uutta. Ja sitähän tuli: kaksi pakettia, yhteensä yli 12 kiloa.

Jee! Zooplus-paketti! Heti auki!

Mindy löysi kissanminttupaketin ensimmäisenä.

Vinkuva kissanminttuinen myyrä sai Mindyn vauhkoontumaan.

Sopii toivoa, että ruoat eivät mene kupin kautta roskiin, kuten on paljolti tapahtunut viime aikoina. Kosketuskepin olisi toki voinut askarrella itsekin, mutta tuon yhdistetyn naksuttimen ja kepin tilaamisen tarkoituksena olikin lähinnä kannustaa itseä hommiin. Taitaa silti jäädä kesään ennen kuin pystyn riittävän hyvin paneutumaan koulutukseen. Hyvältä näyttää kuitenkin, sillä Mindy kurkotti heti kosketuskepin päähän.

Myyrän tilasin mukamas Mindylle, mutta kiva että Mindykin tykkää enkä ainoastaan minä. :) Tuotekuva vain oli niin ihana, samoin asiakaskuva. Hierova harjakin näyttää olevan mieleinen. Vielä ei ole kunnolla päässyt testaamaan, kun ensin riehututti ja nyt Mindy uinuu.

1 127375.0 - Trixie Catnip Herbal Mix 20 g- 20 g 1.99 EUR 1.99 EUR
1 138324.0 - Mixed Megapack Grau Gourmet 6 x 200g- 6 x 200 g 7.80 EUR 7.80 EUR
1 186267.0 - Trixie Catnip Mole with Squeaker- 1 item 3.69 EUR 3.69 EUR
1 205132.0 - Trixie Target Stick- 1 Clicker Stick 4.99 EUR 4.99 EUR
1 207330.0 - Bozita Paté Mixed Trial Pack 6 x 360 g- 6 x 360 g Reindeer + Turkey 6.99 EUR 6.99 EUR
1 146532.3 - Cosma Thai in Jelly: Assorted Trial Packs- 6 x 170 g with 4 assorted flavours 6.99 EUR 6.99 EUR
2 211435.1 - Assorted Taster Pack: Smilla Poultry Pot- 6 x 200 g with 4 different varieties 2.99 EUR 5.98 EUR
1 139270.0 - Kong Massage Brush Zoom Groom- blue 6.79 EUR 6.79 EUR
1 161359.0 - Cosma Original in Jelly: Mixed Trial Packs- 6 x 170 g with 4 different varieties 6.99 EUR 6.99 EUR
1 127099.11 - Feline Porta 21, 6 x 90 g- Chicken & Beef 5.40 EUR 5.40 EUR
1 127307.1 - Cat Grass Multipack 3 x 100 g- 3 x Refill Bag 3.99 EUR 3.99 EUR
2 127080.5 - Cosma Thai in Jelly 6 x 85 g- Chicken with Chicken Liver 5.25 EUR 10.50 EUR
TOTAL: 72.10 EUR

-S

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kissakuvahaaste 150: Mitä tänään syötäisiin?

  Kananmunaa!


Onhan keltuainenkin aika namia ja terveellistä, mutta ei ihan riitä. Siispä ruokakaapille katsomaan, mitä tänään syötäisiin...


Mindyn ruoka tulee paljolti Zooplussasta ainakin osaksi sen takia, ettei tarvitse vähän väliä kantaa ruokaa kotiin. Mitä tulee lähimarketin penturuokavalikoimaan, siellä on vain Whiskasin lihamöykkyjä hyytelössä ja Mindyhän ei sellaista syö. Toki tässä iässä syödään jo rinnalla aikuisten ruokaa. Onneksi ainakin Petsiessä on keskustelu, johon osallistujat laittavat kuvia kissanruoasta, niin voin sieltä tarkistaa, näyttääkö Mindyn kriteerit täyttävältä. Mindyn ruokamieltymykset tuntien tämäkin lihapalat poissulkeva rajoitus voi muuttua toiseksi milloin tahansa.

Meille tullessaan Mindy söi mieluummin märkä- kuin kuivaruokaa, mutta jossain vaiheessa se keikahti niin, ettei märkäruoka meinaa koskaan täysin kadota kupista. Suurten määrien tilailu Zooplussasta on aika riskialtista, kun maku voi muuttua samantien. Ensimmäinen paketti toi Feline Porta 21:n ja Carnyn kitten-ruokia, joita Mindy oli ahminut innoissaan (eläinkaupasta haetaan aina yksittäisiä ruokia maistettaviksi). Vaan eipä enää siinä vaiheessa, kun tilaus tuli. Kohta pitäisi taas märkäruokaa ostaa, mutta mitähän tällä kertaa? Cosma thai on tällä hetkellä ainut, joka maistuu.

Sydän, kieli ja broilerinsuikaleet sentään maistuvat aina, samoin kissanmallas ruokien ohessa. Jauheliha oli aluksi herkkua, mutta ei sekään oikein enää maistu muuten kuin kädestä syötettynä.

-S

maanantai 31. tammikuuta 2011

Vuh?

 Pyysin vaihtelua raksuihin...

...en kuitenkaan tarkoittanut koiranruokaa!

PS. Kiitos kuitenkin kivasta höyhenhuiskasta.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Hei, olen lihansyöjä




Mindyllä ei välttämättä olisi mitään sitä vastaan, että siirtyisimme barffaukseen. Kaikki tähän asti tarjottu raakaruoka on kadonnut suuhun nopeammin kuin uskoisikaan. Ensimmäistä kertaa maistatettu sian sydän katosi lautaselta sellaisella vauhdilla, että hetken päästä se tuli samaa reittiä takaisin. Mitä herkumpi, sitä vähemmän sitä ehtii pureksia ennen nielemistä.

Ostimme jo kauan sitten viereisestä eläinkaupasta kaksi sian sydäntä pakasteena. Mitenhän ne olisi tarkoitus syödä yhden kissan taloudessa? Sydän on niin valtava, ettei sitä voi sulattaa kerralla. Jäisen sydämen sahaaminen taas on niin työlästä, että edellisestä kerrasta on kulunut jo turhan kauan.

Vaikka kuinka olisikin valmiiksi paloiteltu sydän, melkoisen operaation sen tarjoaminen silti aiheuttaa. Ei tulisi kuuloonkaan syödä sydäntä ruokakupista. Palaset pitää noukkia sieltä paremmalle alustalle. Ihmisparat voivat aivan hyvin taitella mattoa kauemmas välttyäkseen suurimmalta veren jynssäämiseltä. Oli matto piilotettuna ihan mihin tahansa, verta tihkuva sydämenpala on tiputettava sen päälle. Vasta sitten alkaa palloittelu kunnon splatter-hengessä.

-S

maanantai 1. marraskuuta 2010

Tykkää kuin hullu puurosta

Harvassa ovat ne aamut, kun Mindy ei pöydän nurkalta seuraa kaurapuuron keittämistä valmiina ottamaan maistiaisia. Useimmiten syöminen käy samalla aamujumpasta, kun lautasta kiertää ylös ja alas ja vasemmalle ja oikealle. Joskus siihen ei vain ole ollut aikaa ja olen syönyt puuroni seisten. Puuronhimo on tosin viime aikoina laantunut, eikä kurkottelua ilmene silloin, kun puurossa on Mindyn mielestä hyi niin kamalia banaanin- tai omenanpaloja.


Olin yllättynyt, kun tämän aamun suosikki olikin salaatinlehti leivän päällä. Mindy löysi aivan uuden innon kurkotella syömisiäni. Eipä siinä sitten muuta kuin irrottelemaan kynttä leivästä. Kun tassut oli erotettu leivästä, huomasin kissan istuvan peppukarvojaan myöten appelsiinimehussani.

-S