Edellisen parin vuoden takaisen postauksen jälkeen Mindyn jalka parani niin, että Mindy kiipesi entiseen malliinsa kiipeilypuuta pitkin kirjahyllyn päälle ja tuli sieltä ketterästi alas.
En tiedä, näkeekö kukaan enää tätä blogia, mutta teen vielä viimeisen päivityksen. Elokuun lopussa 2024 Mindyllä todettiin kasvain suolistossa ja Mindyllä arvoitiin olevan yhdestä kahteen kuukautta elinaikaa. Lokakuussa alkusyksystä äkillisesti pudonneet kilot olivat tulleet takaisin ja Mindy voi muutenkin hyvin. Toukokuussa kävimme jälleen ultrassa, jota seuraavat kaksi päivää Mindy pakoili meitä peloissaan luullen, että veisimme taas lääkärille. Emme halunneet lähteä sytostaattihoitoihin, koska Mindyllä oli jo ikää (ehti täytttää 15 vuotta) emmekä halunneet Mindyn loppuelämän olevan todella stressaavaa hoitotoimenpiteiden ja omien ihmisten pakoilua. Ennemmin hyvää elämää viimeisiin hetkiin.
Heinäkuussa Mindy oli yhä seurallinen ihana itsensä, mutta vointi oli selvästi huonontunut, ja aurinkoisena keskiviikkona 9.7.2025 oli Mindyn aika mennä. Mutta ei niin helposti kuin lääkäri odottaisi. Varmaan joka kerta Mindylle on pitänyt hakea pari kertaa lisää rauhoittavaa, kun Mindy ei hevillä simahda - sama toistui taas. Onneksi kuolema oli Mindyn viimeiseen asti vastaan hangoittelemisesta huolimatta rauhallinen ja sain silittää silkkiturkkia loppuun asti.
-S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti