Näytetään tekstit, joissa on tunniste synttärit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste synttärit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. toukokuuta 2016

Hemaiseva 6-vuotias



Mindy on ollut nuoruudessaan kalenterityttö, ja näin suunnilleen 6-vuotispäivänä (tuli pitkästä aikaa tarkistettua turvasiru.fi:stä, että siellä syntymäpäivänä on 13.5.) viimeisetkin kainostelun rippeet ovat poissa, kun on poseerauksen aika.

Mukavaa ja lämmintä viikonloppua!

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Viisivuotias


Mindyllä on nyt plakkarissaan viisi vuotta sulostuttamista. Aina yhtä ihana, nyt vain enemmän rapsutettavaa ja halittavaa (vrt. lokakuussa 2010 samalla tuolilla)



Synttärikuukauteen liittyy vuosittainen rokotus ja tarkastus. Tällä kertaa oli helpointa ikinä laittaa Mindy koppaan, koska olin ottanut sen jo viikkoja etukäteen esiin, ja Mindy kovasti tykästyi siellä nukkumiseen. Siellä kopassaan Mindy odotteli lääkärin pöydällä, kun itse saavuin läkähtyneenä paikalle. Olin niin keskittynyt Mindyyn lähtiessä, että vasta melkein perillä tajusin ottaneeni mukaan pelkän kissan. Käynti pitäisi maksaakin jollain ja laittaa tarra rokotuskorttiin. Selittelyt perillä, kissa odottelemaan, kipin kapin kotiin ja takaisin paremmalla varustuksella.

Käynnistä päästiin tällä kertaa ilman yhtäkään sähähdystä. Yllätyksekseni kakkanäytettäkään Mindy ei tarjonnut. Painoa oli 3,4 kiloa (eipä kun 4,3) Hammaskiveä oli tällä kertaa enemmän ja alahampaassa on mahdollisesti syöpymävaurio. Kesällä pitää mennä hammashoitoon. Höh ja pöh. Olisin toivonut sen olevan edessä vasta vuosien päästä.

Viime vuonna Mindy oli päiväkausia nuutunut ja huonovointinen rokotuksesta eikä toissavuonna meinannut pystyä hyppäämään sängyllekään. Kokeiltiin tällä kertaa Purevax-rokotusta, jossa kissarutto on voimassa kolme vuotta ja ainoastaan flunssat uusitaan vuoden välein. Aiemmin on aina ollut Fel-O-Vax. Mindyssä ei nyt huomannut rokotusta muuten kuin hyppimisen arastelussa loppupäivän. Vaikutti siis hyvältä valinnalta kokeilla toisenlaista rokotusta.




Kotimatkalla taas levähdettiin puolimatkaan. Kotirapussa ilme reipastui ja kaula venyi. Kotona oli Maailman Suurin Nälkä. MIUMIUMIU

Ja kun massu oli täynnä, paras paikka unelle oli tuo samainen kuljetuskoppa.

-S

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Synttärikävely


4-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Mindy pääsi tänään ulos kävelylle. Ihan vain nopeasti poikettiin tuossa naapurissa lääkäritädillä availemassa suuta ja ottamassa piikki takamukseen. Tällä kertaa lääkäri uskalsi kurkata suuhun sen verran, että hyvältä näytti, paitsi että ylätakahampaassa on jonkun verran hammaskiveä. Edellisestä tarkistuksesta onkin aikaa, kun Mindy on sanonut kovapäisiä vastalauseita. Vuodessa painoa on tullut puoli kiloa lisää. Ruoan määrä ei ole mitenkään voinut lisääntyä, ennemminkin Mindy syö hämmentävän vähän. Mindylle varmasti sopisi korjaustoimenpiteeksi lisääntynyt liikunta (=leikittäminen).


Vähän päälle kymmenessä minuutissa se oli ohi ja istahdimme puistonpenkille toviksi. Siinä vaiheessa oli kirkkaampi ilme, ja kotirapussa jo into päällä hissiä odotellessa. Koti vastaanotettiin perinteiseen tapaan iloisin miukauksin.

-S

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

3-vuotias


Mindyn synttärit tulevat aina vähän salakavalasti, koska tarkan päivämäärän sijaan on vain ajatus siitä, että ne voisi olla 13.5, mutta miksei yhtä hyvin tänään. Synttärilahjaksi Mindy sai Nuuksion kansallispuistoon vievän tien varrelta poimitun heinän sekä housujen verran kiinnostavia hajuja. Sitäkin parempi lahja on lämmin sää, joka mahdollistaa kokoaikaisen parvekkeen oven auki pitämisen.

Onnittelurapsutukset myös Mandy-siskolle! Samaan syssyyn myös äitienpäiväonnittelut urhealle Viiru-emolle!





-S

perjantai 18. toukokuuta 2012

Uusi koti

 Jotain tuttua ja tärkeää on vielä, vaikka melkein kaikki tavarat ovat kadonneet.

Tänä aamuna palautin vanhan asunnon avaimet, joten Mindyn ei enää tarvitse ihmetellä, miksi vähän väliä käyn jossain ja tuon mukanani tavaraa. Muutto sujui kaikkien kannalta hyvin. Mindy oli yllättävän rauhallinen, kenties Feliwayn ansiosta. Mindy pääsi uuteen kotiin vasta, kun lähes kaikki tutut tavarat ja tuoksut olivat siellä odottamassa. Juuri niiden ansiosta Mindy oli hyvin pian kuin kotonaan. Syntymäpäivää ei siinä muuttotohinassa juhlittu, mutta Mindy sai sydäntä, rapsutuksia ja jutustelua kantamisen lomassa.



Minulle jäi epäselväksi, mikä tämän tarkoitus oli. Heräsin samaan kerran yölläkin.

Pari päivää sai odotella, että saatiin kiipeilypuu pystyyn. Parikymmentä vuotta vanhan Catmaxin olennainen ruuvi oli katkennut, mutta onneksi löysin korvaavan Kierrätyskeskuksen sekalaisten ruuvien seasta. Muuttoa ei ole yhtään nopeuttanut se, että on pitänyt hakea ruuvia, viedä Hesyyn tavaraa ja käydä muuton jälkeisenä päivänä silmät väsymyksestä lupsuen kuuntelemassa luentoa lemmikkien ensiavusta. Mindyä ei kuitenkaan haitanne, että laatikot ovat pysyneet sisustuselementteinä yli viikon.

Mä oon nyt täällä, et tiedoks vaan.

Kiipeilypuu ja varsinkin sen yläosassa oleva pesä on pitkästä aikaa suosionsa huipulla. Erityisen kiinnostava puu on senkin takia, että nyt sieltä pääsee suoraan kirjahyllyn päälle. Pitää vielä säätää puun tasoja houkuttelevammaksi alastuloa varten, sillä Mindy loikkii suoraan kirjahyllyn päältä lattialle. Yötkin Mindy on viettänyt puussa sängyn sijaan siitä asti, kun se saatiin pystyyn.

Toivon, että yhteen Mindyä innostavaan asiaan tulee stoppi mahdollisimman pian. Kylpyhuoneen lavuaarin alta vuotaa lätäköittäin aina, kun laskee vettä. Mikäs sen parempi juomapaikka. Päälaki on aina ihan märkä juomisen jäljiltä.

 Pakatessa kaapeista ja laatikoista tuli vastaan kaikenlaista.

Kirjahyllyä en ole ehtinyt täyttää ollenkaan, mikä oli ikävänpuoleinen juttu Mindylle. Se kun tähysi tyhjän lasikaapin hyllylle ja hyppäsi laatikkopinon päältä päin lasiovea kuin lintu päin ikkunaa. Satuin vielä näkemään hurjan pään ja jalkojen iskeytymisen lasiin ja putoamisen stereoiden kautta lattialle. Mutta Mindy ei ollut moksiskaan.

Lintu-tv:stä tulee uudesta asunnossa aika erilaista ohjelmaa. Aika vähän lintuja on meille näkynyt, mutta nyt pienet linnut ovat vaihtuneet lokkeihin, puluihin ja variksiin. Mindy on muutenkin tarkka liikenteenvalvoja, opettelee varmaan ratikan aikataulua.

-S

tiistai 17. toukokuuta 2011

1 vee, hiphei...


Siis hei kuka keksi, että pitää 1-vuotissynttäreinä mennä eläinlääkärille? Mä en yhtään arvosta tämmöstä touhua. Ensin tungetaan väkisin kaltereiden taakse ja keikutellaan ilmassa tuolla kadulla. Sitten vain möllötetään siellä vankilassa, kunnes joku yhtäkkiä haluu mut ulos sieltä. No en tule, kun kerta mut sinne pakotettiin - pysytään siellä sit kans!

Ja sit tulee tosi hikiset paikat ja väännellään ja käännellään. Punnitus sentään on parempi kuin kotona, saa ihan itse seistä vaa'alla. Mä olenkin 3,4 kiloa vaikka noi on aiemmin väittäneet, että olisin vähän enempi. Sitten mua lääppii yhtäkkiä kolme tyyppiä ja sohitaan piikillä. Onneks sit pääsee takas selliin ja eroon lääppijöistä. Halusin päästä vähän nopeemmin himaan sieltä, niin laitoin sitten oikein haisevan jännäkakan sinne varmuuden vuoks.

Oikeita synttäribileitä ja Milon vierailua odottaen,
Mindy

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Noin puolivuotissynttärit

Tänään (siis ennen vuorokauden vaihtumista - ilta venyi pitkäksi) vietimme Mindyn puolivuotissynttäreitä ihmisvieraiden kera ja huomenna on vuorossa Milon ja Mindyn toinen kohtaaminen. Mindyn syntymäaikahan ei ole tiedossa, mutta luovutuspäiväksi oli Rekku Rescuessa sovittu 13.8. (tosin me haimme Mindyn vasta vähän myöhemmin). Arvio Mindyn syntymäajasta sijoittuu puoliväliin toukokuuta. Turvasiru-palvelu vaati rekisteröinnin yhteydessä syntymäpäivän tarkalleen, joten laitoin sinne sitten 13.5.

Toivoin Mindyn lepäävän vähän alkupäivästä, jotta illalla jaksaisi ihmetellä ihan uusia ihmisiä. Mutta miten silloin muka voisi nukkua, kun ympärillä tapahtuu kaikkea jännittävää siivoamisesta ruoanlaittoon? Tassun ulottuvilla kulhossa oli monen monituista kananmunaa!


Millaista tuhlausta onkaan käyttää kananmunat tällaiseen epämääräiseen pötkylään, johon ei kissakaan koske!


Kaikille on varmasti tämän jälkeen selvää, miksi en koskaan aio perustaa ruokablogia. Tuo on muuten unelmatorttu, jos jollekin jäi epäselväksi. ;)

-S