lauantai 31. joulukuuta 2011

Aistielämyksiä


Mindy on viime aikoina tuoksunut poikkeuksellisen hyvältä. En voi olla upottamatta nenääni tuoksuvaan turkkiin. Liekö viimeisetkin rippeet mikrohiekasta poistuneet? Ei ollut tuoksuvaa kissaa, kun sitä piti käyttää. Varmaan moni mikrohiekan käyttäjä on eri mieltä, mutta meillä se ei toiminut miltään kantilta.

Nukkuvan kissan tassut ne vasta tuoksuvatkin - ja mikä onni olla tuoksuetäisyydellä haukotuksesta. Mindyn haukotukset tuoksuvat mielestäni ihan samalle kuin edeltäjänsäkin (Minni on edelleen esittelemättä!). Sarjakuvien esittelyn yhteydessäkin ihmettelin Hallmarks of Felinityn taipumusta esittää kissan hengitys pahanhajuisena kuten tässä (tietysti juuri syöty ruokakin vaikuttaa).

Harmi, ettei tähän voi liittää hajunäytettä. Mutta ääninäytteen voi. Tämä on vähän vaisu, kun eihän tuo nauhurille halua esiintyä. Tässä kuitenkin Mindyn uudenvuoden terveiset ihanille lukijoilleen:



-S

maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulukatkis

Mindy meinasi jäädä ihan ilman omaa joulupakettiaan, koska ruokapaketin lisukelelut ovat vasta matkalla Saksasta. Mutta aatonaattona kävi eräänlainen joulumuori jättämässä kissaystävällisen paketin.

video

Kun kamera ja kuvaaja olivat saaneet muutaman puskun, kovan kyydityksen saaneesta pussista paljastui joulukatkis.

 Se on jännästi kippurassa, vähän niin kuin näin.

Eikä, nyt mä menin ihan solmuun!

Ehkä ihan paras lelu kuitenkin on lahjapaketin päältä irrotettu rusettikoriste, jota voi tanssien kuljettaa tassuissa ja suussakin.

-S

6

Mikäs se tämä on?

Toivatko ne mulle uuden kiipeilypuun?

Voiko siihenkin hyppiä?

Paras paikka löytyi jo!

Mindyn joulunvietto on sujunut enimmäkseen optimaalisissa kiehnärapsumerkeissä, moitteita voi oikeastaan esittää vain ihmisten tavallistakin heikommalle palvelualttiudelle aamun tunteina.

Olohuoneen uusi puu on saanut Mindyltä lyhyen tutustumisen jälkeen korkeat arvosanat: alimpien oksien alla on mukava köllötellä ja kuusi tuoksuu niin! Maastoutumisharjoitukset ovatkin edenneet pisteeseen, jossa kissaa ei meinaa aina erottaa vaikka hyvinkin läheltä katsoisi.

Joulun paras lahja taisi olla se, että aattonakin oli tällä kertaa hyvää seuraa - toisin kuin viime vuonna, kun molemmat ihmiset katosivat muualle ja palasivat vasta myöhään illalla. Mitä se sellainen on!

-A

maanantai 19. joulukuuta 2011

Terve!

Kaksi viikkoa sitten otettiin näyte mykoplasman, kalikin, klamydian ja herpeksen varalta. Tänään tuli tieto, ettei Mindyllä ole mitään noista! Silmätippakuuri loppui torstaina ja vilkkuluomet näkyvät vain vähän, kuten tässä perjantaina otetussa kuvassa. Mitä todennäköisimmin syynä oli vain jonkinlainen hengitystieinfektio, vaikka ensin 2,5 kuukautta näkyivät vain vilkkuluomet ilman tulehdusoireita tai muitakaan oireita.

Jälkimmäinen tippakuuri oli todella helppo antaa. Mindy jäi oikein odottamaan palkkiotaan, kun se ei aina yhtä ripeästi ojentunut. Jonkun Zooplus-tilauksen mukana on ekstrana tullut Smilla Toothies, joka todellakin näyttää olevan niin hyvää, että Mindy tulee ihan mielellään tiputukseen. Parasta on sisällys, joka on ihan eri luokkaa kuin järkyttävät Whiskas-herkut, joihin on oikein tungettu kaikkea, mitä kissalle ei tulisi syöttää (näitäkin on tullut ihan ostamattakin).


Tässä samalta päivältä sarjassamme epäonnistuneita, mutta hauskoja kuvia. Kuljin aikani ruusun kanssa ympäriinsä, kunnes totesin, ettei sille ole mitään muuta turvallista paikkaa kuin parveke. Mindyn parvekehinkukausi on onneksi ohi. Pomoni ei tainnut aavistakaan, että onnitteluruususta olisi enemmän iloa tälle karvapallolle. Mutta Mindylläkin on toki aihetta juhlia varmasti ja säännöllisesti tulevaa muonarahaa.


Huomenna Mindy jää ensimmäistä kertaa yksin yöksi kotiin, kahdeksikin. Tuttu leikittäjä tulee katsomaan eikä aika muutenkaan onneksi ole pitkä, koska lähtö on illalla ja paluu aamulla (toisin sanoen kilpailusta voitettu Ruotsin-risteily).

-S

tiistai 13. joulukuuta 2011

Luistintarkastaja

Luistimet ovat tulleet taas ajankohtaiseksi eri muodoissaan niin Koratiassa kuin meilläkin. Tammikuussa Mindy maiskutteli taitoluistinten nauhoja, joten tällä kertaa oli vuoro tutkia hokkarit.

 Pakkauspaperi on juuri sopivan rapsakkaa.

 Saisiko hieman työrauhaa, kiitos.

Kuka on piilottanut nauhat tänne alimmaiseksi?!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Hylätyt





Katselimme Mindyn kanssa tämän:




Tuosta katselusta on kyllä jo useampi viikko. Nuhanenä on pitänyt molemmat poissa koneelta, niinpä nyt on kerralla paljon muiden kuulumisia luettavana.

-S

maanantai 5. joulukuuta 2011

Pussi, kassi ja bussi


Ihmeellistä! On kaksi kuukautta sitten hankittu esine, jota ei kannata käyttää mihinkään muuhun kuin kissan makoiluun - ja nyt kissa makaa siinä! Kaksi kuukautta Mindy oli kuin sitä ei olisikaan, mutta viime viikolla Mindy sitä ensimmäistä kertaa kokeili ja nyt makoilee siinä vähän väliä. Eikä tuo patteri ole edes päällä.

Itse sen sijaan otin heti käyttöön TaiKin ainejärjestön myyjäisistä ostetun kissakassin.

Mindy joutui tänään esimmäistä kertaa yli vuoteen paikallisbussiin (kesällähän reissattiin pitempi matka bussissa). Mindyn mielestä mutkat voisi vetää suoriksi ja muutenkin matkustusmukavuudessa olisi parantamisen varaa, minkä muutkin matkustajat saivat kuulla.

Pari päivää silmätippa- ja antibioottikuurien loppumisen jälkeen iski tulehdus toiseen silmään - siihen, jossa se ei vielä ollut ehtinyt olla. Onneksi saatiin samalle päivälle aika Catvetiin, ettei tarvinnut pyhän yli kärvistellä. Matka tosiaan piteni lyhyestä kävelymatkasta melkein puolen tunnin bussimatkaksi ja kävelyksi raekuurossa. Kantokoppien sadesuojia saisi olla laajemminkin myynnissä. Onneksi niinkin epätodennäköisellä välillä sattuu olemaan bussilinja, jolla pääsee sentään vaihdotta.

Mindy sai kolmannen kerran väriainetta silmiinsä, mutta tällä kertaa ei sörkitty niin paljon. Isolla pumpulipuikolla kuitenkin hierottiin näyte silmästä Saksaan lähetettäväksi. Nyt pelataan varman päälle ja testataan klamydia, mykoplasma, kaliki ja herpes. Oirehdinta on niin lievää, että kyseessä voi hyvinkin olla vain ja ainoastaan silmätulehdus (tai conjunctivitis purulenta sin tuttavallisesti kutsuttuna). Mutta onpahan varmempi olo, kun testitulokset saadaan n. 1-2 viikon päästä.

Samalla pyydettiin lausunto vakuutusta varten. Edelleen ehtoja lukiessa tulee olo, että korvataanko sieltä yhtään mitään, mutta onpahan sitten ainakin Murphyn lain mukaan terveempi kissa, jos ei tule tarpeeseen. Melkein parisataa köyhempinä lääkäristä palattiin, mutta saatiinpa kiva kissaheijastin mukaan - ja rauhallisempi mieli. Tällä kertaa tipoiksi saatiin Polysporin.

-S

lauantai 3. joulukuuta 2011

Hyvästi Livia, tervetuloa takaisin Mindy


Nyt on vuorokausi elelty ilman herttaisen Livian seuraa. Kummankin lääkitykset saatiin annettua sopivasti loppuun asti ennen Livian lähtöä omaan kotiinsa. Lääkkeistä on ollut onneksi apua, vaikkei kissat täysin toipuneita ole.

Synulox osoittautui ihanan helpoksi lääkkeeksi, koska se oli niin maukasta, että Livia söi pillerin sellaisenaan kädestä. Mindy ei ihan niin helpolla suostunut, mutta mallastahnan kanssa puolitettuna pinkki pilleri sujahti aika näppärästi. Oftan Akvakol -tipat alkoivat nopeasti mennä rutiinilla. Vaikeinta niitä oli antaa riittävän usein, eikä lääkärin määräystä pystyttykään täysin noudattamaan. Livia tapansa mukaisesti alkoi kehrätä syliin nostettaessa, eikä tippojen laittaminen silmiin suinkaan kehräystä keskeyttänyt.


Liviasta oli meille kaikille paljon iloa, uskon Mindynkin pitäneen Liviasta ainakin osan aikaa. Itse jään eniten kaipaamaan Livian tapaa tulla varhain aamulla leikkimään sänkyyn päälleni hiiren tai pallon kanssa. Kyllähän niissä mahasyöksyissä välillä lähti ilmat pihalle, mutta hauska tapa se kuitenkin oli. Muuta negatiivista Liviassa ei ollut kuin sen sottaisuus. Ajoittainen ripuli yhdistettynä Livian taipumukseen astua omien jätöstensä päälle piti meidät tarkkaavaisena, kun neitonen kävi vessassa. On tullut useammankin kerran takapuoli pyyhittyä ja tassut pestyä. Onneksi pahimmat sotkut lähes aina ajoittuivat niin, että joku oli kotona nappaamassa kissan pesulle ennen kämpän ympärijuoksua.

Loppuajasta kutsuin Liviaa yhä useammin Tiitiäiseksi sen pienen ruokaa pyytävän äänen takia. Ääni oli varsin suloinen verrattuna edellisen hoitolaisen eli Bettyn korvia raastavan käheään ja kovaan ääneen.

Livialle kiitos mukavasta ajasta ja kaikkea hyvää uuden oman perheen kanssa!


Olimme vähän huolissamme Mindyn yksin jäämisestä. Aivan turhaan: Mindy näki Livian lähtevän kopassa ja aloitti heti oven sulkeuduttua kiehnäämisen ja kehräämisen. Mindy on ollut moninverroin aktiivisempi ja eloisampi Livian lähdettyä. Mindy on kehrännyt Livian aikana todella harvoin, mutta nyt Mindy hurisee melkein aina, kun sen lähellä on.


Mindyn aamurutiineihin kuuluu postipakettinarun perässä juokseminen sohvaa ympäri ja lattialta ylös puuhun ja alastulo naru suussa. Moinen aamurutiini on aika vaativa unenpöpperöiselle töihin kiirehtivälle leikkiapulaiselle, mutta samalla rentouttava aamunaloitus. Tämä oli jäänyt lähes kokonaan pois Livian rohkaistuttua, koska Livia syöksyi tietysti paikalle ja Mindy jäi seuraamaan sivusta. Tänä aamuna innostunut Mindy juoksutti minut hengästyksiin. Ihan viime päivinä Mindy oli kuitenkin reipastunut selvästi ja osasi ottaa enemmän tilaa itselleen. Ehkä ajan kuluessa Mindy ja Livia olisivat leikkineet tasaveroisesti.


Vaikka jään kaipaamaan kissojen keskenäisiä leikkejä ja helliä naamapesuja, on ihana nähdä Mindy jälleen seurallisena ja leikkisänä. Kehräyksen lisäksi naukaisut ja kurnaukset ovat palanneet. En  edes muistanut, miten paljon Mindyllä on tapana livautella ihania ääniä.

-S