sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Aamiaishetki


Joka-aamuinen aamupuurohetki alkaa yleensä vähemmän tuimalla katseella. Mutta selvää on se, että kaurapuuroa on saatava. Enää ei ole edes väliä, onko seassa omenaa vai banaania. Mustikkaisen sinisenäkin puuro maistuu.


Vasen käsi on omistettu Mindylle samalla, kun yrittää kauhoa oikealla kädellä lusikalla omaan suuhun.


Hyvällä tuurilla käsi tyhjenee, eikä tarvitse jäädä puolinuoltujen puurojen kanssa ihmettelemään.



Niin kauan kuin kotona on ollut nektariineja, aamut ovat alkaneet sillä, että Mindy käy tarkistamassa nektariinirasian. Rasiassa on toki aiemmin ollut verkkopussi ja siinä erityisen kiehtova kahvaksi laitettu nauha. Tuskin ne rasiaan silti yön aikana uudestaan ilmestyvät. Mindy ei ole ihan niin varma, joten asia on varmistettava ensitöiksi. Tai sitten Mindy muuten vain tarkistaa päivän kypsyysasteen.

Mitä tulee ruoka-asioihin muuten, lääkäri määräsi vuositarkastuksessa laihikselle. Ei Mindy mitenkään paljon syö, mutta eipä kyllä liikukaan. Pääsisipä kunnolla niityllä juoksemaan ötököiden perässä.