keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Uusi drinkkilasi


Hyvät ideat on tehty varastettaviksi, näinhän sanotaan. Helmin juttu tunnetusti on mariskoolista juominen ja sen tavallaan soisi myös pysyvän Naukulan omana juttuna. En kuitenkaan voinut vastustaa, kun hyvän lehden tilaajalahjana tuli väreihin sopiva malja ja samanaikaisesti tarvittiin muutenkin uusi vesipiste. Kesäisin Mindyllä on ollut parvekkeella iso juomalasi. Se myös kesäisenä ilona pysyköön - sen verran paljon siinä tuhlaantuu vettä.


Ensimmäinen viikko meni ihmetellessä, mutta sen jälkeen malja on ollut ainoa sisällä olevasta kolmesta juomapaikasta, joka on Mindyn käytössä. Toivottavasti suosio jatkuu mahdollisimman pitkään, sillä Mindy ei edelleenkään juo tarpeeksi vettä ja nyt mennään edelleen pelkillä allergiaraksuilla.

-S

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kaksiulotteinen suuntavaisto


Rappusyöksyt ovat taas suosiossa, mutta rohkeus ei aina pysy innostuksen tasolla. Jotkut äänet vain ovat liikaa ja sitten pitää paeta kotiovelle. Muuten hyvä, mutta tällä kertaa Mindy juoksi kotioven vierestä kipin kapin alakertaan repimään suoraan alapuolella olevaa ovea. Sain napattua hämmentyneen tyttösen syliin juuri ennen kuin se ehti havahduttaa naapureita. Onhan sillä hyvä suuntavaisto, mutta tässä tapauksessa vain horisontaalisesti. Toisaalta muistissa on tapauksia, joissa pääasia on päästä samalle korkeudelle etäisyydestä riippumatta.

Tässä yhtenä aamuna Mindy metsästi kukkakärpästä sylikyydillä, joten Mindyn ei tarvinnut vaivata pientä suloista päätään miettimällä suuntia. Voimme suositella sylimetsästystä yhteiseksi liikuntatuokioksi, kunhan pahimmat kompastusesteet on raivattu pois tieltä. Kärpänen pääsi karkuun, mutta tärkeintä on yhteinen hauska hetki.

Vinkiksi sylikyydittäjille: jos nimenomaan ei halua ötökkää suuhun, ei kannata kävellä suu raollaan vastatuulessa.

-S

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Pakko päästä!


Mindyllä on toisinaan pakkomielteitä, kuten oletettavasti kissoilla muutenkin. Eilisillan juttu oli tiskipöydän päällä oleva ruokakaappi. Näiden muutaman kuukauden aikana, kun olemme täällä asuneet, Mindy on vain muutaman kerran käynyt keittiön tasolla, joka siis koostuu vain hellasta ja tiskipöydästä toisin kuin edellisessä asunnossa. Täällä se on turvallisuussyistä kielletty paikka. Eilisiltana sillä ei Mindyn mielestä ollut väliä. Kaappiin oli päästävä.

Ensin kovaa miukunaa ja sitten vasen tassu ovenkahvassa kiskomassa ovea auki, toistetaan muutaman kerran. Mindyn uteliaisuuden taltuttamiseen tepsii joskus salamyhkäisen paljastus. Niinpä nappasin kissan syliin ja näytin, ettei kaapissa ole mitään erikoista. Mindyllä ei ollut sama ajatus. Se ponkaisi sylistä suoraan hyllylle. Hetken tutkiskelun jälkeen kaapin saattoi unohtaa. Ei enää mitään nähtävää.

Kaappiepisodin jälkeen pääsimme nukkumaan. Hoitolaisten aikaan alkanut tapa tulla kerälle viereiselle tyynylle on jatkunut melkein joka yö ja myös päikkäreiden aikana. En oikein osaa täysillä nauttia siitä, kun tiedän senkin olevan vain väliaikaista. Ihanaa se on joka tapauksessa.

-S

maanantai 10. syyskuuta 2012

Luovutetut


Hetkeksi laskin pentujen lähdettyä luovutussopimukset käsistäni, ja Mindyhän se siinä paperipainona. Mitenhän tämä ele ja ilme pitäisi tulkita?

Jasmine ja Tuhkimo pääsivät tänään yhteiseen kotiin, ensimmäisiksi kissoiksi. Niinkin hurmaavista neideistä on hyvä aloittaa. Vai voiko kissan muka ottaa ilman seuraavaa?

Tänään olisi ollut kuukausittainen Rekkumiitti, jossa olisi aika varmasti saanut niin kissoja kuin koiriakin syliinsä. Tyydyin kuitenkin Jasminen suomiin lukuisiin sylikäynteihin ja vietin illan kloritehuuruissa kuten aina hoitolaisten lähdettyä. Mindy toimi työnvalvojana, viisaasti eteisen puolella.

Toivottavasti rankan tarkkailutyön jäljiltä Mindy tulee taas nukkumaan viereiselle tyynylle kuten toissayönä. Siihen näkyyn oli niin ihana herätä, että piti ihan torkahtaa, jotta saattoi herätä söpöyteen uudelleen.

-S

lauantai 8. syyskuuta 2012

Hullujen huone


Aika pentujen kanssa tuntuu juoksevan melkein yhtä nopeasti kuin pennut itse. Tuntuu kuin ei olisi koko viikkona ehtinyt töiden lisäksi tehdä yhtään mitään muuta kuin yrittää viihdyttää ja hoitaa sekä Mindy että hoitolaiset. On aika turha toivo, että aamulla tai töistä tullessa ehtisi ihan nopeasti vain käydä kylppärissä. Yleensä ensimmäisenä pidemmän tauon jälkeen on kakkaisten tassunjälkien jynssäys, vessapapeririekaleiden kerääminen ja kaikenlaista epämääräistä täynnä olevan vesikupin putsaaminen siinä samalla kun vähintään yksi kissa roikkuu jostain kiinni.

Nämä siis, kun on ensin päässyt hoitohuoneeseen, tai hullujen huoneeseen, joksi sitä nykyään kutsun. Pennut tulevat koko ajan ripeimmiksi ulos syöksyjiksi (aivan kuten Mindykin rapun suhteen). Viimeisimmän sisäänmenoyrityksen seurauksena Jasmine ehti juosta melkein sängyn alle - ja Mindy ehti melkein päästä nenäkosketuksiin. En enää edes muista, oliko minulla siinä kohtaa kaiken lisäksi Tuhkimo kädessä. Kuinka vetää ovi perässä kiinni, kun on kummassakin kädessä rimpuileva kissa?

Taas on näkyvissä vanha tuttu ilmiö, että pennut eivät näytä kuvassa niin pieniltä kuin ne oikeasti ovat. Oikein näppärästi siis mahtuu käteen eikä paina mitään.


Jasminesta on edelleen lähes mahdoton saada pokkarilla kuvia ilman luonnonvaloa. Asiaa ei edistä se, että se jatkuvasti hyppää syliin ja kurkottaa kameraan. Pentujen asetelma muuttui siis ensimmäisen yön aikana niin, että Jasminesta tuli vilkkaampi osapuoli alun ujostelun jälkeen. Vilkas on aika lievä ilmaisu, kun Jasminesta puhutaan.


Siskon hännällä leikkiminen on enemmän Tuhkimon juttu, mutta Jasminekin on innostunut siitä.


Voin kertoa, että vessassa käynti ihan asian kanssa on aika hankalaa näiden kanssa. Vaikka kuinka syöksyisi istumaan kannen pika-avauksen jälkeen, on hyvin todennäköistä, että toinen kissa on ehtinyt hypätä pöntölle yhtä aikaa. Onneksi molemmat ovat saaneet reunasta kiinni ennen sukeltamista. Jasmine on juuri tuollainen vilkas kipuaja kuin kuvasta voi päätellä.


Näemmä pelkkä telineen räpeltäminen riittää, kun vessapaperi on siirretty vähemmän houkuttelevaan paikkaan.


Itse tyhjennettyä rullaa on erityisen nautinnollista purra ja potkia - kelpaa myös vauhdikkaasti kuljetettavaksi.

Hoitolaisten lauantai-illan ohjelmaan kuuluu esittäytyminen kotiehdokkaalle. Toivotaan, että molemmat saavat kodin yhtä aikaa. Jasmine ei ainakaan kestä yksin olemista pienessä kylpyhuoneessa. Pitkä jo Virossa alkanut Axilur-kuuri on takana ja tehosterokotus pian edessä, joten periaatteessa pennut ovat aika valmiita pääsemään eristyksestä. Mutta olen varma, ettei Mindyn hermot kestäisi Jasminea. Tuhkimo voisi olla ihan mukavaa seuraa, vaikka kiltit ja rauhallisetkin kissat ovat tähän mennessä ainakin passivoineet ja stressanneet Mindyä.

Oven takana enimmäkseen pysyttelevistä miukulaisista Mindy ei ole ottanut stressiä. Välillä se käy kurisemassa ovella ja läppää Jasminen oven alta tunkevaa tassua. Kovin uteliaana se oli menossa Jasminea tervehtimään, kun tuli livahdus.

-S

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Kuninkaalliset valtiovieraat

Mindyllä riittää taas ihmeteltävää, kun vessa siirtyi parvekkeelle ja kylpyhuoneesta kuuluu pitkästä aikaa virotarten ääniä. Maanantaina kysyttiin, voisinko ottaa hoitopentuja. Vähän piti miettiä, kun Mindyllä on kuureja ja ruokavaliokokeilu kesken. Toisaalta hoitolaiset ovat eristyksissä - ja miten muka kieltäydytään kissanpennuista.

Sain sisarukset Disneyn prinsessat ja prinssit -teemaisesta pentueesta: Tuhkimon ja Jasminen. Tuhkimo muistuttaa luonteeltaan Mindyä. Sekin nauttii rapsutuksista, kiepsahtaa selälleen ja ottaa kädestä otteen ja nuolaisee. Se on muutenkin siskoaan huomattavasti reippaampi. Sisarusten asetelma on jokseenkin samanlainen kuin ekoilla hoitolaisilla, Aprikoosilla ja Bettyllä. Aprikoosilla meni aikansa reipastumiseen, samoin on varmaan Jasminella, vaikka ei sekään kovin arka ole.

Jasminesta en ole saanut yhtään siedettävää kuvaa, Tuhkimosta pari menettelevää. Hämäryys ja liikkuvaisuus ei ole hyvä yhdistelmä, siispä kissat esiintyvät videolla. Tuhkimo on luonnollisesti harmaa tyttönen.



Mindy on ottanut tulokkaat vastaan tyypillisen uteliaan rauhallisesti. Aamupäivällä pennut miukuivat, mutta Mindy ei siihen reagoinut. Enimmäkseen Mindy puuhaa omiaan normaaliin tyyliin, mutta aina välillä pitää kytätä ovella. Lähinnä pentujen seuraaminen oven alta vaikuttaa vaihtelua tuovalta virikkeeltä.

-S