tiistai 28. elokuuta 2012

Peilimaailma


Viime yönä  Mindy yhtäkkiä halusi välttämättä päästä ulos ovesta. Se miukui surkeana, repi ovea ja hyppi ovenkahvaan. Ei auttanut. Seuraavana vuorossa oli peili. Samanlainen epätoivoinen miukuminen ja intensiivinen tuijotus peiliin - ja sitähän kesti. Mindy tietää nyt jotain, mitä itse en tiedä.


Peilissä on samanhenkinen ja ymmärtäväinen tukiolento.


Äh, taas se tulee kameran kanssa.


Nämä on näitä kameralle suotuja vaisuja rippeitä kunnon konsertin jälkeen.

-S

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Oi aikoja, oi tapoja

Kissaihmiset tietävät, että kissoilla on tapana vaihdella suosikkipaikkoja, leluja ja tapoja. Yksi tapa hiipuu, toinen tulee tilalle. Itsellä on kova ikävä Mindyn aamu- ja iltakampaushetkiä. Olen jo tottunut siihen, että töihin lähtiessä ja pitkin päivää ei tarvitse kiskoa Mindyn tekemiä tupeerauksia auki. Muutos on selvästi yhteydessä asunnonvaihdokseen, siihen ne tyssäsivät. Muuton jälkeen Mindy myös innostui uudelleen kiipeilypuun pesästä, jossa vietti ison osan ajastaan. Siellä ei olla käyty moneen viikkoon enää. Nykyään Mindyn löytää usein keittiön pöydän alta.

Viimeisin ihana tapa on kulkeminen paidan pääaukosta sisään ja helmasta ulos - ja sama toiseen suuntaan. Aivan täysin uusi keksintö se ei ole, mutta nyt sitä tapahtuu päivittäin. Ei tarvitse kuin mennä kontalleen tai mahalleen Mindyä rapsuttelemaan, niin se on jo tunkemassa päätään kaula-aukosta. Yhtenä työaamuna oli sen verran pieni v-mallinen aukko, että Mindy meinasi jäädä puoliväliin jumiin, ja siihen se sitten lässähtikin, etuosa paidan sisällä ja takatassut ulkona. Tovin kuluttua sätkivät takajalatkin pääsivät paidan alle ja siinä sitten makasin kehräävän pussieläimen kanssa, vaikka töihin piti lähteä.

Mukava ominaisuus Mindyssä on myös se, että viikonloppuisin molemmat nukkuvat pitkään, mutta työaamuina Mindy pitää huolen, etten nuku pommiin. Tänä aamuna oli torkku lipsahtanut aivan liian pitkäksi, jolloin Mindy kävi kurisemassa sängyllä. Kun sekään ei auttanut, Mindy kävi tapauttamassa tassullaan olkapäätäni ja vielä varmistuksena kämmenen kutitus kynnellä. Niin herttainen suoritus piti välittömästi palkita kiehnäys- ja rapsutuokiolla.


Nykyään Mindy huolehtii hyvinvoinnistani ja aamuni nopeutumisesta myös sensuroimalla turhat ikävät uutiset lehdestä.

Jotta yhteen juttuun saa riittävästi  sekalaisia asioita, laitetaan vielä tunnustus samaan. Myrskyn ihminen antoi meille tunnustuksen, josta kovasti kiitämme ja ohjeet liitämme.

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.


Tämä kiertää vinhaa vauhtia ja ties minne jo ehtinyt. Mutta pistetääs seuraaville suosikeille:

Cisu ja Toto voisivat tehdä oppaan mitä kummallisimmista tavoista, ja silti muilla olisi vaikeuksia pysyä perässä.
Ylppö ja Stella pitävät myös mielen virkeänä hassutuksineen.
Unna Tuutikki Penninraha on kovin suloinen höpsö ja jotenkin muistuttaa Mindyä, mutten osaa sanoa miten.
Miirun poppoo on vielä suhteellisen uusi tuttavuus hauskoine kuvasarjoineen.
Armas, Onni, Oskari ja uusi tulokas - koska pentuja!

-S

tiistai 14. elokuuta 2012

Välimaasto


Mindyn edellinen käynti pihalla oli niin hermostuttava kokemus, ettei olla yritettykään uudestaan tuonne liikennemeluun. Sen sijaan rappukäytävä kelpaa Mindylle mainiosti. Kotiin tullessa on pieni pää tunkemassa ovenraosta.


Mindy on selvästi rohkaistunut rappu-ulkoilussa. Muualta tulevat äänet eivät yleensä pelota ja niinpä Mindy kipittää hyvää vauhtia kerroksen toiseen päähän. Vauhti on yleensä sellainen, että Mindyn saisi tosipaikan tullen kaapattua, mutta Mindy haluaa pitää vähän hauskaa. Rappusia pitkin ei sentään viitsi juosta - ellei nyt ihan hurjapääksi ryhdy.


Nykyinen rappu on entistä huomattavasti kiinnostavampi, koska täällä on isot ikkunat ja luonnonvalo eikä inhottavia kierreportaita.


Tänään kävi niin hassusti, että ovi läimähti läpivedon takia perässäni kiinni. Hölmistynyt Mindy jäi hetkeksi yksin rappuun - tuli tällä kertaa vauhdilla sisään oven auettua. Näin voi käydä, kun yleensä kannan painavat kantamukset ensin sisään ja annan sen lyhyen hetken Mindyn nuuskia naapurustoa.

Kuvat ovat kesäkuulta, joten Mindyn haavaa ei näy. Mutta oikein hyvin se on parantunut. Ihonhoito sujuu nyt yleensä rauhallisesti, ihan kuin aineet tuntuisivat jopa hyvältä. Antibiootti menee aika nätisti, joskaan ei itse syömällä sentään, vaikka kuinka olisi herkkuun kääritty. Maitohappobakteeri (Probiocin) on edelleen aivan kamalaa eikä töhnä meinaa millään lähteä suusta, siihen malliin käy kieli ja päänpuistatus. Allergiaraksut maistuvat, mutta en sanoisi hyvin sulavaksi. Ummetukseksihan se nyt sitten meni, vaikka ei se Mindyn voinnissa mitenkään näy. Muutaman päivän pidin Feliwaytä seinässä, mutta ei Mindyssä ainakaan huomaa minkäänlaista eroa sen kanssa tai ilman. Ihan rennolta tuo vaikuttaa, mitä nyt oli häntä pullonharjana ja selkä irokeesina tänään, kun kompastuin kovaan ääneen rapsahtavaan olkikoriin.

-S

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Mihin sua taas viedään?


Piti olla kunnon tauko ennen Mindyn seuraavaa reissaamista. Mutta ei. Siinä me istumme Helsinginkadun ratikkapysäkillä ja nainen lepertelee Mindylle otsikon lauseen tietämättä, miten osuva se on. Juttelijan poistuttua Mindy nuolaisee naamaltaan viinanhuuruiset hajut pois. Ratikkamatka Kamppiin on muutenkin pahimmasta päästä, kun on niin ahdasta ja matkustajana on myös itkevä vauva.

Ties kuinka monennen kirkkaalla verellä kuorrutetun kakan jälkeen päätin varata Mindylle ajan kissaklinikalle. Mindyä asia ei näytä häiritsevän, mutta ei noin tiuhaan vuotaminen voi olla hyväksi suolistolle. Varsinkin lääkäriaikaa edellisenä iltana olin todella tyytyväinen, että aika tuli varattua, koska mikrosirun kohdalla oli todella mystinen möykkyinen ja reikäinen kohta. Päivää ennen Mandy-vierailua mikrosirun kohdalle oli tullut kunnon patti tai pari. Viikonvaihteessa ihon ulkopuolella tuntui kapea ja kova melkein irrallinen kohta, joka tuntui siltä kuin mikrosiru olisi luisunut ulos. Eilisaamuna eli lekuripäivänä suureksi osaksi irtonainen lärpäke oli lähtenyt pois ja jäljellä oli aikamoinen rupi. Mindy ei missään vaiheessa näyttänyt raapivan kohtaa eikä aristanut sitä.

Felinassa Mindy rauhoitettiin röntgenkuvausta ja verikoetta varten. Vakipaikassa saimme tammikuussa toimia Mindyn paikallaanpitäjänä hienot suoja-asut päällä, mutta tällä kertaa piti tunniksi yrittää keksiä muuta mietittävää. Verta ei sitten tutkittukaan eikä ulostenäytteitäkään, koska tammikuussa tosiaan on jo tehty niin massiiviset tutkimukset, ettei kaikkea tarvinnut toistaa ja oireetkin olivat nyt tietysti erilaiset.

Kuten yleensä, mitään hirveän valaisevaa tietoa emme saaneet, mutta todennäköisinä syinä pidettiin allergiaa (jota olen itsekin miettinyt syyksi) tai stressiä. Hoitona ärtyneelle suolelle on Trikozol-kuuri ensin kymmenen päivän ajaksi ja pienemmällä annosmäärällä voi joutua jatkamaan aika pitkäänkin. Lisäksi vielä maitohappobakteeria. Oli kiva saada lääkkeet suoraan lääkäristä mukaan. Mukaan lähti myös kahta eri raksua allergia- ja suolistovaivoihin. Märkäruokaa en yritä edes kokeilla, koska roskikseen se todennäköisesti päätyisi. Sitten alkaa poissulkumenetelmä mahdollisen allergian aiheuttajan löytämiseksi. Stressaantuneelta Mindy ei vaikuta, ainoastaan keskivertoa säikymmältä, eikä Mindyn olosuhteita voisi edes paljon rauhallisemmaksi muuttaa. Varmaa on, että lääkekuurista Mindy stressaa.


Koko kotimatkan Mindy seisoi urheasti horjuen kopassa ihan sen näköisenä kuin ei olisi lainkaan tässä maailmassa. Kovasti piti työntää naamaa verkko-ovea vasten ja tuijottaa, vaikka ei näyttänyt omia ihmisiäänkään tunnistavan.


Kotona vain istuttiin samassa vinksahtaneessa asennossa alien-silmien kera. Pientä huojuntaa oli havaittavissa, minkäänlaista silmänräpytystä sitten taas ei. Leukarapsut sentään kelpaavat kunnon tokkurassakin. Muutaman tunnin tätä trippiä kesti.



Friede esitteli vastikään violetteja silmiään, mutta osaa Mindykin näemmä: violettia ja pinkkiä keltaisella reunuksella.

Mindyllä oli selvästi nälkä heti palatessa, mutta niin sekaisin olevalle kissalle ei uskaltanut mitään vielä antaa. Kun oli saatu kehräys- ja kävelynäyte, oli sydämen aika. Aikaa sen hävittämisessä kuluikin.


Mustankin kanssa Mindy on nyt vähän samis. Reikä olkapäässä ei ole yhtään kiva! Kolon hoitoon saatiin mukaan silmävoidetta ja apteekista koukattiin Betadinea puhdistukseen.

Hartian hoitotoimenpide on näennäisesti helpompi kuin yökkis-antibiootin antaminen. Mutta kuinkas kävikään! Hartiaa ei meinannut saada tänä aamuna putsattua, kun illalla kerääntyneitä energioita purkava katti ei pysynyt paikoillaan ja yritti lähinnä kiehnätä käsiä. Antibiootin Mindy ilmeisesti ihan oikeasti söi itse, koska se oli käärittynä Easypill-möhnään. 

Edellisiltana töhnä ei vielä ollut niin herkullista ja pillerikin piti laittaa väkisin kahdesti. Ekan yrityksen jälkeen ei olisi kannattanut vielä huokaista, kun kohta huomaakin itse istuvansa melkein pillerin päällä.  Olisipa tämä antibiootti yhtä räikeän värinen kuin Synulox. 

Iltapäivän pilleri ei mennyt niin helposti. Nyt illalla Mindyllä on ilmeisesti antibiootista maha kipeä. Yhtään ei auta se, ettei Mindylle tänään meinaa ruoka maistua. Valmiiksi surkealle lepäävälle ressukalle ei viitsi änkeä maitohappobakteeritahnaa kaiken lisäksi. Aamun supervauhdikas leikki osoitti, että kynnetkin pitäisi leikata - tai omaa käsinäppäryyttä ja nopeutta pitäisi kehittää.

-S

torstai 2. elokuuta 2012

Nimppaririekkuja

Mindyn kesäinen juomapiste

Mindyllä oli uudistetun kissojen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäivä eilen 1.8. Päivä sujui normaaliin tapaan levon ja leikin rytmittämänä, mutta yöllä ei aluksi tullut kummankaan nukkumisesta mitään. Mindyllä oli ihan mahdoton kolina ja juoksentelu menossa vielä keskiyön jälkeenkin.

Jossain vaiheessa meno rauhottui ja olin nukahtamaisillani,  mutta hätkähdin, kun täysikuu loisti kirkaasti suoraan silmään. Mindy oli siinä vaiheessa uinumassa parvekkeella, mutta raotti silmiään, kun pyörin ja hyörin siellä levottomana.

kissa + paperipussi, mitä voi odottaa?

Aamulla Mindy jo odotteli leikkikaveria. Mitä tästä opimme? Riehu itseksi väsyksiin illalla, jotta saat unta ja olet reippaana pystyssä aamulla.

-S