maanantai 19. joulukuuta 2016

tiistai 13. joulukuuta 2016

Oi, ihana oliivi!


 Mikä saa Mindyn näin kiemurtelemaan?


Vastaus: uusi oliivipuinen lasta, jossa tuoksuu oliivipuun luontainen rasva. Mindy kuolasi lammikon lastan viereen ja sai sen ja kiehnäämisen seurauksena päänsä kauttaaltaan märäksi.


Oliivi <3


Onko teillä hassuja hajuja, jotka saavat ihan höpöiksi?

-S


torstai 1. joulukuuta 2016

Uusia uinumispaikkoja


Kuten Naukulassa vielä vähän aikaa sitten, meilläkin on rauhallista odottelua - tai ainakin sitä odottelua. Mutta ei sentään ole pelkoa, etteivätkö jalkani ylettyisi kohta maahan, vaikka pyöreyttä on täälläkin havaittavissa. Päiviä lasketaan suunnilleen joulukalenterin tahtiin. Mindyn puolesta voisi laittaa kiitoksen Kelalle mitä mainioimmasta nukkumispaikasta.


Äitiyspakkauksen kanssa suosiosta kilpailee pinnasänky. Olisihan se pitänyt arvata, ettei joku viltin levittäminen sängyn päälle millään tavalla estä Mindyn pesiytymistä sinne - päinvastoin. Mindy alkoi ensin nukkua yönsä äitiyspakkauksen päällä ja nyt yöt kuluvat pitkälti pinnasängyssä sinisen viltin muodostamassa pussukassa.

Häkkieläin

Mä oon nyt tässä.

Kuka söpöläinen siellä on?


Toisinaan vanha kunnon sängyn jalkopääkin voi kelvata, ainakin kun kukaan ei ole potkimassa unissaan.

-S

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Arkipuuhia



On se vain ihmeellinen, vaikka on parisen kuukautta ollut sama masiina kylpyhuoneessa silloin tällöin metelöimässä. Nyt oli ensimmäistä kertaa vaaleaa pyykkiä, jonka pyörimisen näki tumman luukun läpi ihan eri tavalla kuin tavallisen tumman pyykin. Yleensä on turvallisempaa ihmetellä eteisen puolelta kynnyksen yli, mutta nyt piti ihan mennä katsomaan tarkemmin.


Kynsienleikkuu ei ole ihan lempipuuhaa, mutta ei mitenkään sietämätöntäkään. Operaatiota seuraava kuivattu kana auttaa asiassa.



Ympäröivät tiluksetkin on aina välillä tarkistettava. Rapussa on sentään lämpimämpi kuin parvekkeella, jonne edelleen olisi päästävä päivittäin (tietysti tämä suuri tarve on voimassa vain oven avaamiseen asti, koska kuka nyt hyytävään kylmyyteen haluaisi).

tiistai 4. lokakuuta 2016

Namiruoho ja puumutru





Hups, kun ollaan taas jäljessä - tässä maiskuttelua elokuulta. Ilahduttavaa, että Mindystä onnistuu joskus saamaan muitakin ilmeitä taltioitua kuin mutrunaamoja.


Laitetaan nyt kuitenkin vielä yksi mutrunaama, elokuulta tämäkin. Ihmeen hyvin Mindy on viihtynyt puussa. Se nukkuu yhä siellä sekä päikkäreitään että öitään (silloin kun ei sängyn jalkopäässä). Aamuisin saa monesti touhuta vaikka kuinka pitkään ennen kuin Mindy jaksaa laskeutua puustaan aamupalalle ja -rapsuille. Meillä ei kissa herätä aamuisin edelleenkään. :)

perjantai 26. elokuuta 2016

Sohva


Aika ilman sohvaa tuntui ikuisuudelta, mutta nyt on kyllä päivityskin viivästynyt oikein kunnolla. Sohvassakin oli taas ihmettelemistä. Tämä on sohvalle ainakin kolmas koti, joten varmasti nuuskuteltavaakin riitti. Kauan ei kestänyt, kun sohva jo sai hyväksyvän selällään kieppumisen osakseen.

Raskaan työn (tai ainakin pitkien päivien) raatajat eivät ole siinä juurikaan ehtineet levähtää, mutta Mindy on syöksynyt siinä kävyn perässä kuin pieni orava. Vähän tekisi mieli kynsiäkin siihen teroittaa, mutta siihen saa riittää puu, matot ja työtuoli (jonka selkänoja on tuhoutunut aika vauhdikkaasti).







-S

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Puun paluu


Viikko sitten olohuoneeseen oli Mindyn parvekepäiväunien aikana ilmestynyt jotain uutta, jota toki piti lähestyä varautuneesti. (Hämmentävää kyllä, koko puun tosiaan sai kyhätä rauhassa, ilman että Mindy huomasi.)


Vihdoin pääsee taas kiipeilemään!







Hetki, jolloin Mindy huomasin lampusta roikkuvat rehut.



Mindy ei ole vuosiin astunutkaan kiipeilypuun pesään ja nyt kisu on majaillut siellä niin tiuhaan, että hyvä kun raaskii välillä käydä alhaalla syömässä. Sama ilmiö oli edellisen muuton yhteydessä. On se hassu kausiolento.

-S

torstai 4. elokuuta 2016

Murun kyläily

Kuka ihme kylpyhuoneessa on?!
Muru!

Meillä oli yövieraana Muru, joka piti vahtia erityisesti kylpyhuoneen ovella. Saihan Murun sieltä pois kannettua, mutta sinne se sitkeästi palasi, esimerkiksi suihkun ajaksi pesukoneen päälle.


Kylpyhuoneen lisäksi Murun löysi usein Mindyn lelukorilta, jonne se  oikein kunnolla myös sukelsi varsinkin minttulelujen perässä.

Muru ja itse kaivettu tuoksuva potkutinlelu. Toiset ne osaavat olla oudoissakin paikoissa kuin kotonaan. Samaan aikaan Mindy tuijottaa jännittyneenä sängyn alta.

Muru ottamassa lisää paikkoja haltuun.

 Mindy ei voi käsittää. Muru taas ei välitä, kun tassuissa on kickeroo.

 Mindy ei voi käsittää, Muru ei välitä, osa 2. :)


Itse lempeyden perikuvastakin paljastuu joskus hurjia piirteitä. Mindy toki tyypilliseen tapaan aloitti sähinän ja murinan.

Hetki Murun parvekekäynnin jälkeen

Jos Muru vahtii vessaa, Mindyn kannattaa vahtia parveketta.

Muru on aivan ihastuttava, seurallinen, lempeä, leikkisä ja rohkea kissa. Mindy puolestaan on Ainoa kissa, jolloin on ihan sama, miten kiva se toinen on. Kyllä Mindylle ruoka ja uni maittoi, kun Muru eilisiltana palasi vuorokauden visiitin jälkeen kotiinsa.

-S

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Muutoksia

Leppis houkuttaa, vaikka ei sitä syödä halua.
Pakko tunkea pää joka koloon vuorotellen
Meiltä jäi kokonaan raportoimatta kesäkuinen matka, jonka aikana Mindy oli hoidossa uudessa paikassa, joskin tutun ihmisen luona. Hämmennys on yhä melkoinen, kun kuulemma hoidossa Mindy söi ja kakkasi normaalisti. Kotona oli taas paluu ummetukseen ja märkäruoan säästelyyn. Se vasta ihmetyttikin, kun Mindy murisi meille kotiin haettaessa.

Isompi maisemanvaihdos Mindylle tapahtui reilu viikko sitten, kun palasimme naapurirappuun aiemman asunnon yläkertaan. Mindy sai taas tilaa juosta vaikka kahdeksikkoa huoneiden läpi. Muutama kierros ollaankin menty jo hengästyksiin asti.


Mutta olihan se aluksi pelottavaa. Mindy majaili seinää vasten nojaavan patjan kolossa sen ajan, kun suljettujen ovien takana tapahtui edestakaisin kulkemista.

Uudet kierrätyskeskuksesta tuodut tuolit toivat nenälle puuhaa ja lumosivat miukulaisen rentoutuneeksi.


Eilisaamuna Mindy löytyi patteripedistä tyytyväisenä. Pedin oli tarkoitus mennä vielä säilytykseen viileämpiä aikoja odottamaan, mutta eipäs se nyt tuosta lähdekään. Mindy on ollut vuosia ilman pussukkaansa, koska edellisessä kodissa ei ollut sille tilaa.

Olemme kotiutuneet hyvin, vaikka olohuone onkin yhä sohvaton laatikko- ja pussukkahuone. Tärkeintä kuitenkin on, että Mindy näyttää viihtyvän, vaikka saattaa sekin hieman kaivata edellisen kodin katunäkymää puluineen ja lokkeineen.

-S