maanantai 22. lokakuuta 2012

Seitiviikot


Mindyn eliminaatiodieetissä vuorossa on nyt toista viikkoa seiti. Sitä ei anneta samalla tiheydellä kuin possunsydäntä, mutta muutaman kerran viikossa parin viikon ajan. Seiti maistuu Mindylle, mutta valmistaminen vaatii hermoja. Tuoksu leviää ympäriinsä, mutta ruoka ei tule nenän eteen. Eikä se tule vielä senkään jälkeen, kun ateria laitetaan lautaselle. Pitää odottaa jäähtymistä.

Kun hoitolaisena on ollut pentu, joka vie ruoat vaikka suusta, osaa olla kiitollinen siitä, että Mindy harvoin käy omin neuvoin hakemassa ruokaa. Mindy odottaa, hieman kärsimättömänä, mutta odottaa kuitenkin. Parhaasta ruoasta tulee vielä kiitospuskutkin ennen kuin maiskutus alkaa.

Pari kertaa Mindy kävi hyppyponnistusasennossa, mutta tiukka "Ei!" sai Mindyn palaamaan pelkkään kurkotteluun ja kehräyksellä ja miu'uilla säestettyyn kiehnäykseen.

 "Montako kieppiä tässä tarvii tehdä, että pääsee syömään?!"

 Maittavan aterian jälkeen on hyvä painaa pää itse muotoiltuun tyynyyn.

Kissa on siisti eläin.

-S

16 kommenttia:

  1. Sulateltavien eväiden odottelu tuntuu olevan kissalle yhtä piinaa. Tuoksu on ihana, mutta miksei ruoka ole jo suussa?? Mindy näyttää kuitenkin tyytyväiseltä merkillisen epäsiististä syönnöstelystään huolimatta :D

    Tätilässä vieraillessamme Unna käy aina "siivoamassa" tätikissojenkin jäljet.

    VastaaPoista
  2. Varsin hyvältä näyttää olo ruokailun jälkeen! Paitsi lattialla :) Mutta rapatessa roiskuu!

    VastaaPoista
  3. Teilläkin on huomattu jumpan tärkeys, ennen ruokailua tässä tapauksessa. Ruoka maistuu paremmalle, kun on hieman liikuntaa harrastettu. Sitten onkin kiva päästä torkuille!

    Koitapa emäntä napata yksi jäljelle jäänyt kalan pala, mahtaakohan Neiti Etsivä huomata varkauden???

    Meillä kyllä kissa on siisti eläin, mitä nyt vesikiposta voi ex-kuivaraksu löytyä... mutta koiran kippo on joka kerta tuon näköinen ympäriltä! Samoin se hurtta ottaa suullisen vettä ja valuttaa sen pitkin lattiaa, kun on juonut tarpeeksi...

    Ihana tuo matto tyynynä kuva, niin nauttiva ilme! :o)

    VastaaPoista
  4. Voi miten suloinen nauku :) Ja voi että nauratti viimeinen kuva tuon tekstin kera xD

    VastaaPoista
  5. Miten niin sottasta syönnin jälkeen? Just hyvin aselteltu palat lattialle, jos ei jaksa täydennystä hakiessa venyy ihan lautaselle asti ;)

    VastaaPoista
  6. ella: Hyvät unet tulee, kun on tarkasti valinnut ruokapalasista mieluisimmat. Unnan kollega olisi tervetullut lisä varsinkin ruokailun jälkeen.

    Mamma N: Oikein makoisat unet oli. Väliin mahtui kyllä tovi kissaparkouriakin.

    Eki ja Mandy: Meidän Neiti Etsivä ei taitaisi löytää vietyä kalapalaa kuin sattumalta. Mindyn nami on ollut pari kuukautta hevosen päällä, mutta sekään ei ole löytynyt (ihan hyvä nyt, kun ruokalajit on rajoitettu).

    Mandy varmaan katsoo vähän närkästyneenä, kun yks törppö sotkee. :)

    Leena: On se hupsu suloinen rakas oma pikku karvakerä. :)

    Taru: Juu, ja heti näkee, mikä osa ruoasta on jo läpikäyty. Lattialta voi napsia pahimpaan nälkään, lautaselta voi vielä löytyä herkkupala.

    VastaaPoista
  7. Siisteys on täälläkin pantu merkille! Erittäin herttainen kuva ruokalevosta♥

    VastaaPoista
  8. Sää oot niin viksu ja kärsivällinen! ME ei oltais!

    VastaaPoista
  9. Anni hermoilee joka ilta kun näkee, että otan jääkaapista lihan lämpiämään pöydälle. Vaan jos laitan liian kylmän evään kuppiin niin kissa katsoo minua kiukkuisena ja painelee muualle. Ei siis voi voittaa...

    Meillä sottaaminen alkoi kun vaihdettiin märkäruuasta lihaan. Märkäruoka pysyy nätisti kupissa, mutta lihoista osa on aina nostettu lattialle. En tiedä sitten onko ne parempi syödä siitä vai mikä, mutta joku kissojen juttu se kai on. :D

    VastaaPoista
  10. Figolla on samanlaisia ongelmia seitin kanssa. Ja sitten pitää kehrätä vielä syömistapahtuman alkupuolellakin! Se on niiiiiiin hyvää! En ole tiennyt että kissa voi syödä ja kehrätä samaan aikaan, mutta kuulemma onnistuu ainakin hetkellisesti :D

    Friede ei koske, mutta se on vain hyvä, sattuneesta syystä...

    VastaaPoista
  11. Myrsky: Onneksi on kamera hollilla, kun pitää malttaa pitää näppinsä uinujasta erossa.

    Musta ja Harmaa: Tapahtui seuraavana seitipäivänä: monta pikaista käyntiä hellalla. Se siitä kärsivällisyydestä. :D Mutta poikkeuksellisen malttavainen Mindy silti on.

    sea: Kissoille oma kotiinkuljetusruoka sopivan lämpimänä! Se nyt vielä puuttuisikin, että märkäruokaakin pitäisi kuljettaa lautaselta.

    Henna, Friede ja Figo: Multitaskingia à la kissat tuommoinen kehräys tai miukuminen syödessä. Ihan hullun kuuloisia syöviä kissoja on tullut videoissa vastaan. Friedepä on fiksu kissa!

    VastaaPoista
  12. Meillä kyllä pitää sulattaa tai jäähdyttää ruokia astiakaapissa, koska Paavo on aina hieman nälkäinen. Ja ruokakupit on ruokailun jälkeen lähes poikkeuksetta putipuhtaaksi nuollut, koska Paavo on paitsi nälkäinen, myös siisti! :D

    VastaaPoista
  13. Me tultiin tutustuun suhun, ku Myrsky-kissa suasitteli tai silleen.

    Sulla onkin tääl kivat touhut päällä. Tosta ruoakakupista, tai siis sen ympäristöstä, olis kyllä sanottava, että hanki kuule kissa kaveri. Semmonen siisti. Meilkin toinen on Hotkija ja toinen Sotkija.

    VastaaPoista
  14. Heidi: Paavo pitää varmasti myös huolen, ettei mitään unohdu kaappiin sulamaan tai jäähtymään. :)

    Myrsky ja Tuisku: Terve, hauska tutustua! :) Muuten hyvä idea, mutta Hotkija ehtisi syödä kaiken ennen kuin olisi mitään sotkettavaa. Tämä on hoitopentujen avulla testattu teoria.

    VastaaPoista
  15. Voi miten ihana blogi! Ja tuo ateriapaikan kuva on niin hauska :D Kissi syö siististi, ettei sotke itseään, mutta millään muulla ei olekaan väliä...

    Terveiset meidän Viirulta ja tervetuloa blogiimme sijaiskotielamaa.blogspot.com

    VastaaPoista
  16. Hei, Heska! Kiitos ja tervetuloa lukijaksi! Meidän kokemukset sijaiskotina toimimisesta löytyy tagilla "hoitolaiset", jos kiinnostaa. Meillä tosin ei ole ollut sellaisia arkalaisia kuin teidän Viiru.

    VastaaPoista