keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Paljon iloa kukista
Mindyllä on ollut onnenpäivät, kun vihdoin saimme ikkunan auki ja meillä on ennätyksellisesti kolme kukkaa kerrallaan. Olemme Mindyn tulosta asti olleet parvekkeelta tulevan raikkaan ilman varassa, mikä ei ole tähän asti ollut ongelma - tulihan Mindy meille vasta alkusyksystä. Jo viime syksynä ostin Zooplussasta verkkoa, mutta se näyttää lähinnä kiipeilyyn houkuttelevalta, huteralta ja vaikeasti kiinnitettävältä, joten se on saanut olla. Jonkin aikaa sitten kävimme hoitamassa Hermanni- ja Rontti-nimisiä kissaherroja, joiden kotona oli ikkuna tehty kissaturvalliseksi koukkujen ja niiden välisen ketjun avulla. Niin yksinkertaista, ettei ollut tullut mieleenkään. Mutta nyt meillä on samanlainen ja Mindyllä on yksi uusi ilmarako.
Mitä tulee kukkiin, niitä on enää kaksi elossa. Kirjan ja ruusun -päivästä eilen saatu ruusu löytyi aamulla lattialta, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa. Sen sijaan parvekkeen amppelin ja tuon kuvassa esiintyvän meille tuntemattoman kukan henkiinjääminen taitaa olla ainoataan meidän kahdella jalalla kulkevien vastuulla. Eikä meillä ole hajuakaan oikeaoppisesta hoidosta, kuten ei muutoinkaan, kun kasveista on kyse.
Mindylle tietysti kukkien kääreet tuottavat jokseenkin yhtä paljon iloa kuin itse kukat. Mindy on edelleen ihastunut aiemman kukkapuketin naruun. Tässä videossa ei sinänsä mitään kovin erikoista tapahdu ja se on niin pitkä, ettei sitä varmaan muut kuin Mandy-sisko jaksa katsoa. Haaveena on ollut saada Mindyn hienoja äännähdyksiä tallennetuksi, mutta ei olla siinä vieläkään onnistuttu. Kameran läsnäolo vetää hiljaiseksi ja leikit vaisummiksi. Kohdassa 3:15 kuuluu jotain kurinaa ja naukunaa.
Mindy on viime öinä ottanut tavakseen hakea meitä leikkikaverikseen kantamalla tuon kilisevän onkilelun sänkyyn - muutaman kerran peräkkäin (ei se kulkunen vielä mitään, mutta se perässä laahaavaa keppi...). Useimmiten siihen herää, mutta ei voi olla nauramatta, kun toinen on niin innostunut. Ei ihmekään, että Mindy jää aamuisin loikoilemaan sänkyyn, kun yöllä pitää tomerana kantaa tavaraa ympäriinsä.
-S
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mulla ekan oman kämpän ostossa yksi erittäin tärkeä valintakriteeri oli, että asunnossa olisi "kissaikkunat" eli vahvalla ritilällä varustetut tuuletusikkunat. Sen rinnalla lasitettu parvekekin on silkkaa bonusta :D
VastaaPoistaJa kepillä varustetun onkilelun vieressä saan minäkin nukkua monena yönä X) Meemi-neidin lempilelua pitää aina olla varastossa useampi kappale että voi vaihtaa vereksen lelun tilalle kun edellinen alkaa haista niin kovasti kissankuolalle ettei mamma saa unta sen vieressä...
Se kuvassa oleva kukkanen on orkidea.Kukinta kestää useita kuukausia.Netistä löydät hoito-ohjeita.
VastaaPoista-MUR-MUR-
Psst, http://miumau.wordpress.com/2010/08/21/rajoittimia/
VastaaPoistaSuloista kurinaa sieltä kuului! Kyllä Minnilässä katsottaisiin noita videoita vaikka joka päivä:-).
VastaaPoistaMeilläkin on makuuhuoneen ikkunassa koukku/ketju-tyylinen ratkaisu.
Soffi: Hyvä juttu, että löytyi oikeanlaiset ikkunat. Sellaiset tuuletusikkunat ei taida olla kovin yleisiä. Lasitettu parveke on meille vastaava must, niin paljon Mindy tykkää siellä kesäaikaan oleilla (ja ollaan niin tumpeloita, ettei verkotuksista tulisi mitään). Meillä ei olla vielä päästy kissankuolan hajuun asti. :) Jostain syystä tuossa lelussa Mindy tarttuu lähes aina oranssiin naruun, joten siinä voisi lähemmällä tarkastelulla tuoksuja huomatakin.
VastaaPoista-MUR-MUR-: Niinpä tietenkin! Orkideaksi sen mielessäni ristin pukettia avatessa, mutta sitten palasin "minä mitään kukista tiedä" -tilaan, jossa en usko omaan intuitioon. Saa nähdä pärjätäänkö kirjallisilla ohjeilla.
Zepa: Kiva nähdä teidän rajoittimet. Haka on kyllä siitä rajallinen, että rako pysyy aina haan kokoisena. Mutta eipä sitä yleensä tarvitsekaan vaihdella.
Minni: Ihan sinua varten kirjoitin aikakoodin :)
Ihana kurina!
VastaaPoistaARmas pitää ihan samanlaista ääntä, tosin yleensä silloin kun on aikeissa tehdä jotain kielletty, esimerkiksi hypätä verhoihin..
Itellä ei koskaan kyllä onnistu noi videoiden kuvaamiset. Annoin Oskarin haistaa greippiä yks päivä, kun se niinuteliaana tuli sitä tuijottamaan ja Oskari sai ihme kohtauksen. Silmät sirrissä se alkoi hakkailemaan greippiä ja meinasin kuolla nauruun, mutta eihän se sitä samaa tehnyt enää uudestaan :(
Meillä kukkaset eivät saaneet olla rauhassa silloin, kun Armas oli pieni, ja nyt en ole mitään hankkinutkaan. Haaveissa kylläkin muuton jälkeen hankkia pari myrkytöntä viherkasia, sen verran isoja, ettei niitä saa kaadettua tai tiputettua.
Näyttää tuo mysteerikukka mielestäni vähän orkidealta? Aa, mutta vastaus tuli jo toisen kommentoijan suusta :D
Heips!
VastaaPoistaMullakin OLI tuollaien kaunis orkidea, tosin valkoinen. Se valitettavasti vaan koki kissan ja koiran tutustumisen alkumetreillä useamman kerran kovia, kun tippui lattialle, että lopulta jouduin heittämään sen pois:(. Hoito-ohje on helppo; 1krt viikossa upotus veteen 3 tunniksi, esim. karkkilaatikkoon, niin se saa imettyä vettä kyljissä olevista rei'istä. Tein sen aina joka sunnuntai, niin oli helppo muistaa. Orkidean pitää olla läpinäkyvässä ruukussa, joten älä vaan vaihda sitä! Äläkä leikkaa niitä hasuuja vihreitä juttuja pois, ne ovat ilmajuuria! Tsempppiä orkidean kasvatukseen, myös puutarhuri-Mindylle;)... Mulla se kukki kesäkuun puolivälistä syyskuun lopulle asti joka vuosi!
Ihana video, hyvin samanlaisia elkeitä on siskoksilla! Tuo tassujenkäyttö on aina hurmannut mut! Se on ihan uskomatonta välillä, kuinka taitava kissa voikaan olla! Ihan on noita videoita Mindystä katsoa!
Katja: Hyvä varoitussignaali :) Mindy kurisee vaikka missä tilanteissa. Hauskinta on, kun se on keskittynyt johonkin ja siihen koskee kevyesti - useimmiten pääsee kurahdus.
VastaaPoistaHarmi, ettei greippihuitominen päässyt videolle, kuulostaa tosi hauskalta.
Mandy: Kiitos havainnollisista ohjeista, niiden avulla on jotain toivoa. Valitettavasti Mindy tykkää nyrkkeillä kukkien kanssa ja sen lisäksi se hinkkaa itseään orkidean lehtiin. Varsinkaan tuon korkuista kukkaa en saa nostettua mihinkään tassujen ulottumattomiin.
Kiva kuulla, että Mandyllä on samanlaisia elkeitä. Vikkelät tassut on kyllä hassut. :) Hassu on myös pitkä ja harras hyppyhyökkäyksen suunnittelu.
Taas samanlaisia elkeitä: Mandykin kun vaikka katsoo ikkunasta ulos ja sitä alkaa silittämään, niin kuuluu kurahdus! Kai se jollakin tavalla "säikähtää" siinä. Muuten kurahduksia tulee leikkiessä, katsellessa lintuja, hämppäreitä, hyttysiä, tms. Naukaisuja ei oikeastaan koskaan kuulu!
VastaaPoistaNyt on Mandy keksinyt jotain outoa. Yöllä se hipsii eteiseen muiden nukkuessa ja kolistelee oven kahvaa! Varmaan hyppää kahvaan. Miksiköhän? Se on ollut valjaissa muutamia kertoja ulkona, mutta on siinä rajalla että pelottaako vai onko se kivaa. Jos se pelästyy jotain ulkona, se pyrkii juoksemaan ulko-ovelle ja katsoo vaativasti että ovi auki ja heti! Muuten sillä on mielenkiinto kyllä ulko-oven suhteen, että jos pääsis livahtamaan ulos... Omakotitalossa kun asumme, niin täytyy muistaa aina nukkumaan mennessä tarkistaa että ovi lukossa, ettei neiti karkaa!
Mandyn ulkoilu taas kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin Mindyllä paitsi, että säikähtäessä Mindy voi syöksähtää mihin suuntaan tahansa. Ei olla tosin kevään aikana kertaakaan ulkoiltu vielä. Mindy tulee aina ovelle, kun jotain lähdön merkkejä on aistittavissa eteisessä. Ei siinä tarvitse vielä edes ulkovaatteita pukea, kun Mindy jo tietää oven kohta aukeavan. Harvemmin Mindy silti rappuun pujahtaa tai edes yrittää. Rapusta kun on pitkä matka oikeasti ulos, niin ehkei Mindy edes yhdistä rappua ja ikkunasta näkyvää maisemaa toisiinsa.
VastaaPoista