Rohkeus riittää vain tassunmittaan turvapaikasta
Estelle oli varsin erikoinen tapaus. Seuralliseksi ja puheliaaksi sylikissaksi sitä kuvailtiin, mutta oli kyllä arin meillä olleista kissoista (itse asiassa Mindy on tähän mennessä ollut pelokkain). Satamassa minua muistutettiin siitä, että kyseessä todella on prinsessa, joka vaatii smetanansa ruoan päälle. Seurallisuus ilmeni miukumisena silloin, kun se jätettiin yksin kylpyhuoneeseen. Estelle itki läpi yön ja vaikeni hetkeksi, kun kävin paikalla. Yleensä pentu käpertyi nurkkaan omiin oloihinsa, kun joku viimein oli suvainnut tulla seuraksi. Vasta aamuyöstä muistin, että olin hankkinut Feliwaytä. Veikkaisin, että miukuminen vähentyi ennemmin aamun kuin feromonin ansiosta.
Erikoisten maukaisujen lisäksi saimme kuulla myös kehräystä. Estelle selvästi nautti rapsutuksista, mutta hyvin pieninä annoksina. Se teki pientä edestakaista liikettä kädelle ja pois ja kiemurteli kuin ei osaisi päättää, mitä haluaa. Ja kun rapsutuksia oli tullut muutama, seuraavaksi oli vastassa kynsin varustettu läppäisy. Ei Estellellä rankan matkan jälkeen muutenkaan ollut kovin hyvä olla, koska se oli vähän nuhainen. Uskon kuitenkin, että kotiuduttuaan ja tervehdyttyään kissaprinsessa pääsee osoittamaan valloittavan luonteensa. Estellen poistuessa Mindy pääsi näkemään mystisestä miukujasta vilauksen. Kaikesta ääntelystä huolimatta Mindy oli ihan rennosti, mitä nyt välillä kävi oven takana kyttäämässä ja tönimässä kynnykseltä ovenrakoon tippunutta palloa.
Joks ne meni?
Tänään tuli kerralla kolme outoa ihmistä, joista yksi oli tullut katsomaan Mindyä Ruotsista asti. Sellainen määrä ihmisiä jännitti vähän. Mindy hypähti ilmaan siitäkin, kun minä vain kävelin Mindyn takana. Tosi rohkeasti Mindy kuitenkin leikki kaikkien keskellä - pussinsulkija auttoi asiaa.
-S







