Luistintarkastaja

Luistimet ovat tulleet taas ajankohtaiseksi eri muodoissaan niin Koratiassa kuin meilläkin. Tammikuussa Mindy maiskutteli taitoluistinten nauhoja, joten tällä kertaa oli vuoro tutkia hokkarit.

 Pakkauspaperi on juuri sopivan rapsakkaa.

 Saisiko hieman työrauhaa, kiitos.

Kuka on piilottanut nauhat tänne alimmaiseksi?!

Hylätyt

Katselimme Mindyn kanssa tämän:




Tuosta katselusta on kyllä jo useampi viikko. Nuhanenä on pitänyt molemmat poissa koneelta, niinpä nyt on kerralla paljon muiden kuulumisia luettavana.

-S

Pussi, kassi ja bussi

Ihmeellistä! On kaksi kuukautta sitten hankittu esine, jota ei kannata käyttää mihinkään muuhun kuin kissan makoiluun - ja nyt kissa makaa siinä! Kaksi kuukautta Mindy oli kuin sitä ei olisikaan, mutta viime viikolla Mindy sitä ensimmäistä kertaa kokeili ja nyt makoilee siinä vähän väliä. Eikä tuo patteri ole edes päällä.

Itse sen sijaan otin heti käyttöön TaiKin ainejärjestön myyjäisistä ostetun kissakassin.

Mindy joutui tänään esimmäistä kertaa yli vuoteen paikallisbussiin (kesällähän reissattiin pitempi matka bussissa). Mindyn mielestä mutkat voisi vetää suoriksi ja muutenkin matkustusmukavuudessa olisi parantamisen varaa, minkä muutkin matkustajat saivat kuulla.

Pari päivää silmätippa- ja antibioottikuurien loppumisen jälkeen iski tulehdus toiseen silmään - siihen, jossa se ei vielä ollut ehtinyt olla. Onneksi saatiin samalle päivälle aika Catvetiin, ettei tarvinnut pyhän yli kärvistellä. Matka tosiaan piteni lyhyestä kävelymatkasta melkein puolen tunnin bussimatkaksi ja kävelyksi raekuurossa. Kantokoppien sadesuojia saisi olla laajemminkin myynnissä. Onneksi niinkin epätodennäköisellä välillä sattuu olemaan bussilinja, jolla pääsee sentään vaihdotta.

Mindy sai kolmannen kerran väriainetta silmiinsä, mutta tällä kertaa ei sörkitty niin paljon. Isolla pumpulipuikolla kuitenkin hierottiin näyte silmästä Saksaan lähetettäväksi. Nyt pelataan varman päälle ja testataan klamydia, mykoplasma, kaliki ja herpes. Oirehdinta on niin lievää, että kyseessä voi hyvinkin olla vain ja ainoastaan silmätulehdus (tai conjunctivitis purulenta sin tuttavallisesti kutsuttuna). Mutta onpahan varmempi olo, kun testitulokset saadaan n. 1-2 viikon päästä.

Samalla pyydettiin lausunto vakuutusta varten. Edelleen ehtoja lukiessa tulee olo, että korvataanko sieltä yhtään mitään, mutta onpahan sitten ainakin Murphyn lain mukaan terveempi kissa, jos ei tule tarpeeseen. Melkein parisataa köyhempinä lääkäristä palattiin, mutta saatiinpa kiva kissaheijastin mukaan - ja rauhallisempi mieli. Tällä kertaa tipoiksi saatiin Polysporin.

-S

Hyvästi Livia, tervetuloa takaisin Mindy

Nyt on vuorokausi elelty ilman herttaisen Livian seuraa. Kummankin lääkitykset saatiin annettua sopivasti loppuun asti ennen Livian lähtöä omaan kotiinsa. Lääkkeistä on ollut onneksi apua, vaikkei kissat täysin toipuneita ole.

Synulox osoittautui ihanan helpoksi lääkkeeksi, koska se oli niin maukasta, että Livia söi pillerin sellaisenaan kädestä. Mindy ei ihan niin helpolla suostunut, mutta mallastahnan kanssa puolitettuna pinkki pilleri sujahti aika näppärästi. Oftan Akvakol -tipat alkoivat nopeasti mennä rutiinilla. Vaikeinta niitä oli antaa riittävän usein, eikä lääkärin määräystä pystyttykään täysin noudattamaan. Livia tapansa mukaisesti alkoi kehrätä syliin nostettaessa, eikä tippojen laittaminen silmiin suinkaan kehräystä keskeyttänyt.

Liviasta oli meille kaikille paljon iloa, uskon Mindynkin pitäneen Liviasta ainakin osan aikaa. Itse jään eniten kaipaamaan Livian tapaa tulla varhain aamulla leikkimään sänkyyn päälleni hiiren tai pallon kanssa. Kyllähän niissä mahasyöksyissä välillä lähti ilmat pihalle, mutta hauska tapa se kuitenkin oli. Muuta negatiivista Liviassa ei ollut kuin sen sottaisuus. Ajoittainen ripuli yhdistettynä Livian taipumukseen astua omien jätöstensä päälle piti meidät tarkkaavaisena, kun neitonen kävi vessassa. On tullut useammankin kerran takapuoli pyyhittyä ja tassut pestyä. Onneksi pahimmat sotkut lähes aina ajoittuivat niin, että joku oli kotona nappaamassa kissan pesulle ennen kämpän ympärijuoksua.

Loppuajasta kutsuin Liviaa yhä useammin Tiitiäiseksi sen pienen ruokaa pyytävän äänen takia. Ääni oli varsin suloinen verrattuna edellisen hoitolaisen eli Bettyn korvia raastavan käheään ja kovaan ääneen.

Livialle kiitos mukavasta ajasta ja kaikkea hyvää uuden oman perheen kanssa!

Olimme vähän huolissamme Mindyn yksin jäämisestä. Aivan turhaan: Mindy näki Livian lähtevän kopassa ja aloitti heti oven sulkeuduttua kiehnäämisen ja kehräämisen. Mindy on ollut moninverroin aktiivisempi ja eloisampi Livian lähdettyä. Mindy on kehrännyt Livian aikana todella harvoin, mutta nyt Mindy hurisee melkein aina, kun sen lähellä on.

Mindyn aamurutiineihin kuuluu postipakettinarun perässä juokseminen sohvaa ympäri ja lattialta ylös puuhun ja alastulo naru suussa. Moinen aamurutiini on aika vaativa unenpöpperöiselle töihin kiirehtivälle leikkiapulaiselle, mutta samalla rentouttava aamunaloitus. Tämä oli jäänyt lähes kokonaan pois Livian rohkaistuttua, koska Livia syöksyi tietysti paikalle ja Mindy jäi seuraamaan sivusta. Tänä aamuna innostunut Mindy juoksutti minut hengästyksiin. Ihan viime päivinä Mindy oli kuitenkin reipastunut selvästi ja osasi ottaa enemmän tilaa itselleen. Ehkä ajan kuluessa Mindy ja Livia olisivat leikkineet tasaveroisesti.

Vaikka jään kaipaamaan kissojen keskenäisiä leikkejä ja helliä naamapesuja, on ihana nähdä Mindy jälleen seurallisena ja leikkisänä. Kehräyksen lisäksi naukaisut ja kurnaukset ovat palanneet. En  edes muistanut, miten paljon Mindyllä on tapana livautella ihania ääniä.

-S

Kattihaaste #6: Lavuaari/pesutilat

Monen muun Kattihaasteeseen osallistuneen kissan tavoin Mindy on viihtynyt lavuaarissa parhaiten pentuna. Mindy ei ole tainnut vuoteen edes käydä lavuaarissa. Kylpyhuoneet ovat tulleet Mindylle tutuksi, koska juuri niissä tiloissa Mindy on pienenä ollut eristyksissä ja kesytettävänä.

Keittiön lavuaarilla Mindy kävi ensimmäistä kertaa parisen viikkoa sitten. Livian kiinnostus kasveja kohtaan todettiin jo edellisessä hoitopaikassa, ja itsekin jouduin siirtämään orkidean hattuhyllylle (ainoa tarpeeksi korkealla oleva paikka, jonne niin korkea kasvi mahtuu). Siitähän Mindy taas innostui. Se teki laskelmia päässään ja päätti yrittää sinne hellan kautta. Ei, meillä ei ole hella ja hattuhylly vierekkäin, mutta Mindyn logiikan mukaan tarpeeksi lähekkäin kuitenkin. Siitä tuumailusta lähtien Mindy on havaittu muutaman kerran hellalla ja tiskipöydällä. Tyttönen myös varsin hyvin tietää olevansa kielletyllä alueella ja tuleekin yleensä ripeästi alas, kun huomaa jääneensä kiinni. Nyt taas ei ole onneksi moneen päivään ollut vihjettäkään kielletyistä kulkureiteistä.

Lavuaarikuva on otettu Mindyn ensimmäisen viikon aikana ja se on koristanut kesäisistä juhlista lähtien kylppärin ovea ohessaan teksti, joka muistuttaa kyläilijöitä, ettei Mindy osaa avata ovea. Joihinkin oven sulkeminen lähtiessä on silti niin sisäänrakennettu, että on parempi aina välillä tarkistaa, että kissoilla on kulku laatikolleen. Hoitolaiseristyksen aikaan pitääkin sitten syynätä, että ovi pysyy kiinni.

-S

Rakkautta ja reseptejä

Mindyllä oli niin hellä herätystyyli tänään, että tuli kunnon kiire aamulla. Eihän sängystä nyt voi nousta, jos saa kunnon puskukiehnäyspörrötyskäsittelyn. Samaa tyyliä Mindy jatkoi jäätyään Artun kanssa kahdestaan Livian lääkärikeikan aikana.

Siinä missä viimeksi Mindyä tutki keväällä valmistunut tulokas, Livia kohtasi kokemusta, joka huokui lääkäristä. Meidän vakipaikassa tehdään aika perusteelliset tutkimukset, kun taas kahden käynnin kokemuksella hoitokissat ovat saaneet omassa paikassaan aika pintapuolisen kopeloinnin, mutta sitäkin enemmän uskottavuutta lisääviä tietoiskuja. En ole varma, onko monella eri lääkärillä käyminen hyvä vai huono asia - voi olla vaikea päättää, ketä uskoa.

Sain tietää, että Oftan Akvakol -tipat eivät ehdi juurikaan vaikuttaa silmiin. Vielä vähemmän niistä on apua, jos niitä ehtii laittaa vain kolmesti päivässä (ei ole ollut hirveästi halua laittaa herätystä keskelle yötä - saati ottaa töistä lomaa). Saimme mukaan Oftan Chlora -silmävoidetta, jota voi laittaa aamulla ja illalla vaikuttamaan pidempään silloin, kun tippoja ei pysty antamaan. Samalla jatketaan vielä tippojen antamista. Silmävoide kuulostaa erityisen haastavalta, varsinkin kun lääkärikin mainitsi hankaluudesta. (Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että itselle silmään ei noin vain mitään laitetakaan. Sen huomasi myös silmälääkäri.)

Näiden lisäksi annetaan Synulox-penisilliiniä. Sen pitäisi auttaa Livian ripuliin ja toivottavasti myös vilkkuluomet kaikkoavat viimeistään sillä. Doximycin, johon meillä on varmuuden vuoksi resepti, kuulemma vaurioittaa pennun hampaita, eikä sitä kannata muuten vain antaa. Ja onhan se aika rankka kuuri niin kissalle kuin lääkitsijällekin. Synulox ei välttämättä auta, mutta ainakaan siitä ei pitäisi olla haittaa. Pyysin samalla varmuuden vuoksi reseptin Mindyllekin, vaikka sillä silmät näyttävät jo huomattavasti paremmalta. Paranemiskehitys nyt vain on pysähtynyt, joten ehkä pillerit viimeistelevät hoidon. Tässä vaiheessa Synulox kuulostaa paremmalta valinnalta kuin Doximycin. Onneksi Synulox maittavuutta on erityisesti parannettu eläimille maistuvaksi, minkä ansiosta Livia popsi puolikkaan pillerinsä huomaamatta broilerin seassa.

Inhottavinta on se, että vaikka silmät nyt paranisivat, stressi tai muu vastustuskyvyn heikkeneminen voi johtaa uudestaan samaan tilanteeseen. Hoitokissoista täytyy nyt pitää vähintäänkin kunnon tauko. Toivottavasti Mindy ei jää kovasti kaipaamaan peuhu- ja pesukaveria. Kyllä se näyttää myös nauttivan omasta rauhasta ja ihmisseurasta. Suurin ilo ja innostus tuntuu pilkottavan Mindyn silmissä, kun se leikkii omien ihmistensä kanssa. Yhtenä aamuna Livian vielä nukkuessa leikin Mindyn kanssa kahdestaan ja se näytti taas pennulta tai ei ainakaan vanhalta ja väsyneeltä, millaiselta se välillä Livian rinnalla näyttää.

-S

[korjattu lääkkeen nimi, ei kannata lukea käsinkirjoitetusta reseptistä.]

Yksiö kahdelle

Mindy on aloittanut taas pesäkauden. Taisi mennä lähemmäs puoli vuotta ilman, että Mindy edes kävi pesässä ellei houkutellut lelun perässä. Nyt kenties ilmojen viilentymisen seurauksena Mindyn löytää sieltä päivittäin. Siellä missä on Mindy, on usein myös Livia - niin myös pesässä. Tuotakin kuvaa katsoessa voi ihmetellä, miten iso Livia on ikäisekseen (n. 5 kk ).

Turha luulla, että Mindy kauan haluaisi petinsä moisen tunkeilevan jätin kanssa jakaa. Livia jäi tyytyväisenä pesään ja Mindy kierteli etsimässä toiseksi parasta paikkaa.



Tovin voi kuitenkin pestä toistensa naamoja sulassa sovussa, kun on tilaa venyä sivummalle.

Kuten kuvasta näkyy, vilkkuluomiongelma tarttui Liviaankin. Mindyllä on vilkut palanneet jokseenkin samaan tilaan kuin ennen tulehduksen roihahtamista, eli ne näkyvät pienesti. Livia on tippalääkityksessä muutaman päivän jäljessä, mutta edistystä ei ole näkynyt. Tippojen antaminen Mindylle on onneksi helpottunut. Operaatio ei enää herätä samanlaista kauhua Mindyssä ja potilas jää kiltisti odottelemaan palkintonamia. Livia on niin hömelö, että sen voi helposti napata ja suht vähäisellä pakottamisella tipauttaa antibiootit. Mindy on aina ensin vuorossa tai muuten se todennäköisesti tajuaisi lähteä pakoon nähdessään Livian joutuneen käsittelyyn.

Livialla on nyt ollut myös vatsa löysällä jo melkein viikon verran. Livia on sen verran sottapytty, että on parasta olla paikalla vahtimassa Livian plöräyttelyä laatikolla. Tietenkään pitkät peppukarvat eivät yhtään edistä siisteyttä. Tämähän tapahtuu monta kertaa päivässä, kerran tai pari yölläkin. Onneksi hiekkalaatikon vimmattuun kaivamiseen on aina jompi kumpi katastrofin ehkäisijä herännyt. Huomenna saadaan lääkärin arvio Livian voinnista ja toivottavasti siinä sivussa vähän Mindynkin.

-S