tiistai 22. marraskuuta 2011

Rakkautta ja reseptejä


Mindyllä oli niin hellä herätystyyli tänään, että tuli kunnon kiire aamulla. Eihän sängystä nyt voi nousta, jos saa kunnon puskukiehnäyspörrötyskäsittelyn. Samaa tyyliä Mindy jatkoi jäätyään Artun kanssa kahdestaan Livian lääkärikeikan aikana.

Siinä missä viimeksi Mindyä tutki keväällä valmistunut tulokas, Livia kohtasi kokemusta, joka huokui lääkäristä. Meidän vakipaikassa tehdään aika perusteelliset tutkimukset, kun taas kahden käynnin kokemuksella hoitokissat ovat saaneet omassa paikassaan aika pintapuolisen kopeloinnin, mutta sitäkin enemmän uskottavuutta lisääviä tietoiskuja. En ole varma, onko monella eri lääkärillä käyminen hyvä vai huono asia - voi olla vaikea päättää, ketä uskoa.

Sain tietää, että Oftan Akvakol -tipat eivät ehdi juurikaan vaikuttaa silmiin. Vielä vähemmän niistä on apua, jos niitä ehtii laittaa vain kolmesti päivässä (ei ole ollut hirveästi halua laittaa herätystä keskelle yötä - saati ottaa töistä lomaa). Saimme mukaan Oftan Chlora -silmävoidetta, jota voi laittaa aamulla ja illalla vaikuttamaan pidempään silloin, kun tippoja ei pysty antamaan. Samalla jatketaan vielä tippojen antamista. Silmävoide kuulostaa erityisen haastavalta, varsinkin kun lääkärikin mainitsi hankaluudesta. (Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että itselle silmään ei noin vain mitään laitetakaan. Sen huomasi myös silmälääkäri.)

Näiden lisäksi annetaan Synulox-penisilliiniä. Sen pitäisi auttaa Livian ripuliin ja toivottavasti myös vilkkuluomet kaikkoavat viimeistään sillä. Doximycin, johon meillä on varmuuden vuoksi resepti, kuulemma vaurioittaa pennun hampaita, eikä sitä kannata muuten vain antaa. Ja onhan se aika rankka kuuri niin kissalle kuin lääkitsijällekin. Synulox ei välttämättä auta, mutta ainakaan siitä ei pitäisi olla haittaa. Pyysin samalla varmuuden vuoksi reseptin Mindyllekin, vaikka sillä silmät näyttävät jo huomattavasti paremmalta. Paranemiskehitys nyt vain on pysähtynyt, joten ehkä pillerit viimeistelevät hoidon. Tässä vaiheessa Synulox kuulostaa paremmalta valinnalta kuin Doximycin. Onneksi Synulox maittavuutta on erityisesti parannettu eläimille maistuvaksi, minkä ansiosta Livia popsi puolikkaan pillerinsä huomaamatta broilerin seassa.

Inhottavinta on se, että vaikka silmät nyt paranisivat, stressi tai muu vastustuskyvyn heikkeneminen voi johtaa uudestaan samaan tilanteeseen. Hoitokissoista täytyy nyt pitää vähintäänkin kunnon tauko. Toivottavasti Mindy ei jää kovasti kaipaamaan peuhu- ja pesukaveria. Kyllä se näyttää myös nauttivan omasta rauhasta ja ihmisseurasta. Suurin ilo ja innostus tuntuu pilkottavan Mindyn silmissä, kun se leikkii omien ihmistensä kanssa. Yhtenä aamuna Livian vielä nukkuessa leikin Mindyn kanssa kahdestaan ja se näytti taas pennulta tai ei ainakaan vanhalta ja väsyneeltä, millaiselta se välillä Livian rinnalla näyttää.

-S

[korjattu lääkkeen nimi, ei kannata lukea käsinkirjoitetusta reseptistä.]

7 kommenttia:

  1. Voi että. Kyllähän ne vaihtuvat kaverit varmaan lisäävät jonkinlaista stressiä. Pikaista ja lopullista paranemista!
    Ihana tuo kuva, yksi siellä takapiruna :-D

    VastaaPoista
  2. Nii-in, hoitolaisista ei koskaan tiedä, miten kiva kaveri olisi tulossa. Onhan tuossa vähän taka-ajatuksena myös ollut, että jos kaikkien mielestä ihana kissa tulee hoitoon, se saa myös jäädä. Ilman pitkäaikaista kokeilua Mindylle ei selvästikään voi kaveria hankkia, hän kun on niin tarkka seurastaan. Mutta ehkä Mindy on kuitenkin sen verran erakko, että ainokaisena on jopa parasta.

    Meidän silmissä Mindyn muoto korvia lukuunottamatta on tuossa kuvassa kuin perinteinen avaimenreikä. :)

    VastaaPoista
  3. Voih. Me niin pidetään peukut ja tassut pystyssä, että Mindyllä ja Livialla olo kohenisi. Tsemppiä teille! Ja ihan on kyllä avaimenreiän muotoinen :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Ei ihan helpolla lähde nuo vaivat, mutta onneksi kisut ovat muuten hyvinvoivia.

    VastaaPoista
  5. Muistin tämän vanhan postauksen ja päätin kysyä, suosittelisitteko tässä linkittämäänne lääkäriä/klinikkaa (Ahma) yleisesti? Olisi nimittäin logistisesti meille kätevä. :-)

    VastaaPoista
  6. Katariina: Olen kahden eri hoitokissan kanssa tuolla käynyt, joten kovin paljon kokemusta ei ole. Ahma on hyvin pieni paikka, jossa ei ole kovin perusteellisia tutkimuksia tehty, mutta toisaalta sain vaikutelman, että lääkärillä on sen verran kokemusta, että tunnistaa oireista aloittelevaa lääkäriä herkemmin vaivat. Kummallakin kerralla kissa on herättänyt ihastusta - suhtautuminen kissaan on ollut kunnioittava ja kissat ovat saaneet paljon rapsutuksia lääkäriltä eikä ole ollut kiireen tuntua.

    Vakavammalta vaikuttavissa tapauksissa olen alkanut itsekin suosia kissaspesialisteja (Felina/CatVet), jolloin voi säästyä usealta turhalta käynniltä. Mutta pikkuvaivoihin ja rokotuskäynteihin Ahma on ihan hyvä. Yksi huono puoli on se, että sieltä ei saa mukaansa sairauskertomusta tai muuta raporttia - lääkärin ohjeet jäävät muistin ja käsin tuherretun reseptin varaan.

    Positiivista oli sekin, että Ahmasta sain viimeksi silmätipat mukaan, kun meidän vakipaikassa käynnin jälkeen piti iltamyöhään lähteä vielä tippoja hakemaan apteekista. Hinnasta sitten en tiedäkään, kun on mennyt yhdistyksen piikkiin.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kokemuksien kertomisesta, juuri sellainen perusvaivoihin sopiva paikka olisi meillä hakusessa ja monimutkaisemmat jutut sitten kissaspesialisteilla. Tuo on kyllä huono puoli että ei saa potilaskertomusta, mutta rokotuksien yms. kanssa ei ole niin väliäkään.

    VastaaPoista