Pennut eivät huomaa lämpötilanvaihtelua yhtä selvästi, kun hoitohuoneen ilma seisoo säästä huolimatta. Kiinnostus muuta maailmaa kohtaan suurenee koko ajan, joten ovea ei voi todellakaan pitää edes vähän aikaa raollaan.
Tyttösistä on arkuus kaikonnut. Aprikoosi varsinkin kiehnää ja kehrää kovasti ja tykkää olla sylissä. Aprikoosilla on myös lumoava katse, jota ei saa kuviin vangittua. Betty edelleen toimii sen enempää harkitsematta ja kolautteleekin päätään siitä syystä vähän väliä. Molempien yhtäaikainen kehräys on varsin mukavaa kuunneltavaa. Aprikoosi alkoi kehrätä eilen jopa kynsiä leikatessa. :)
-S
Eli rauha maassa? Eikös?
VastaaPoistaAinakin toistaiseksi. Kyllä ne yleensä rauhoittuvat ajan myötä. Olisi tietty kätevää, jos niiden suhde aina jatkuisi samalta tasolta, mihin se edelliskerralla jäi.
VastaaPoistaIhania kavereita nuo pennut! Miten maltatte niistä luopua, kun aikaa menee hieman??? Jos vaikka Mindykin kaveeraa niiden kanssa hyvin...
VastaaPoistaMindyllä on hyvä päikkäriunipaikka! Turkkia lämmittää, kun varjo väistyy, mutta tuskin unta häiritsee.
Seurataan mielenkiinnolla, miten noiden pienokaisten käy. Söpöjä kuin mitkä, vaikkei kyllä mikään raitakuoseja voitakaan!!??
Tsemppiä hoitotyöhön! Ja Mindylle kaikkien kamujen kanssa, nyt Milon ja myöhemmin pentujen!
Kyllähän noihin tykästyy koko ajan enemmän. Melkeinpä toivoo, että pääsisivät pian omaan kotiin, ettei tule liikaa molemminpuolista kiintymystä. Aprikoosi varsinkin on ihana syliinkiipijä. Toisaalta Betty taas viimeistään hoitaa viihdyttämisen. Yhdessä ne on ihan huipputiimi.
VastaaPoistaVarsinkin Mindyn ja Mandyn tyyliset kokoraidalliset/täplikkäät ilman valkoista on näyttäviä pikkuleopardeja, mutta ulkonäöllisesti mun heikkous on ihan toisenlaiset kuviot. Sitten jos tulee sellainen varustettuna Aprikoosin sylikissa-luonteella, luopuminen on todennäköisesti vaikeampaa.
Kiitos tsempistä, tämä käy melkein työstä, kun on tottunut yhteen vaivattomaan kissaan. :)
-S