keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Jos ei pyydä, ei välttämättä saa

Kuten aiemmin on mainittu, Mindy on aamuisin sekä hyvin hellyydenkipeä että riehakas. Tänä aamuna olin hämmentämässä puuroa, kun Mindy tuttuun tapaansa tuli takajaloin seisten kurkottelemaan sääriini nojaten. Rapsuttelin siinä vapaalla kädellä sen verran mitä yletin. En ilmeisesti kuitenkaan ihan oikeasta paikasta sillä Mindy otti molemmilla tassuillaan sormistani kiinni ja veti ne pitkin kaulaansa. Harvinaisen selvästi ilmaistu, mistä pitää silitellä. :D

Mutta mitä Mindy haluaa näissä kuvissa?



No possunsydäntä! Tämä on tosin tapahtunut vain kerran marraskuussa, jolloin kuvatkin on otettu. Mindy kieri pöydänreunalla niin vimmatusti himoitessaan sydäntä, että mätkähti kyljelleen alas.

Samaa herkkua oli tarjolla tänä aamuna. Sydämellä on taipumus antaa hurjasti energiaa. Kissa syöksyi käsittämätöntä vauhtia ympäriinsä. Arttukin sai tehokkaan herätyksen Mindyn pompattua sänkyyn suoraan mahalle ja siitä eteenpäin ikkunalle.

- S
Lähettänyt Mindy klo 20.54

6 kommenttia:

  1. Anonyymi2. maaliskuuta 2011 klo 22.27

    Hei, taas löysin kivan uuden kissablogin! :) Kissakuvahaasteen kautta tänne saavuin. Taidan jäädä seuraamaan, Mindy nimittäin on kuin edesmenneen kissani Leevin kaksoisolento. <3 Jotenkin aika haikeaa katsella näitä kuvia mutta toisaalta juuri tuon väriset kissat ovat minusta kaikkein kauneimpia.

    VastaaPoista
  2. Mindy2. maaliskuuta 2011 klo 22.54

    Hei ja tervetuloa :)Kurkkasin blogiisi ja tunnistin jo nimen. Olen lukenut varsinkin Leevistä joskus hyvin kauan sitten, aikana ennen blogia tai varsinkaan tietoa Mindystä. Surullinen tuo Leevin tapaus. Ymmärrettävästi on haikeaa, kun näitä toisiaan muistuttavia pikku-leoparditiikereitä tulee ajoittain vastaan.
    -S

    VastaaPoista
  3. Mamma N3. maaliskuuta 2011 klo 18.44

    Hyvä tietää! Nyt täälläkin tiedetään mikä on possunsydämenkerjäysasento!

    VastaaPoista
  4. Jenni 4. maaliskuuta 2011 klo 14.20

    "Mindy otti molemmilla tassuillaan sormistani kiinni ja veti ne pitkin kaulaansa. "

    Suloinen Mindy. <3

    Ystävällisesti hän myös muistutti, että meidänkin kissat arvostavat kovin possunsydäntä. Kiitos Mindyn, meilläkin voidaan saada possunsydänkohtauksia ehkä jo tänään!

    VastaaPoista
  5. Musta4. maaliskuuta 2011 klo 18.04

    Hei kamu! Meil ollaan possunsydämestä IHAN samaa mieltä!! Ja tiätsä arvaa mitä, mäkin osaan vetää ihmisen sormet sinne missä niitä tarvitaan: leuan alle :-)))

    VastaaPoista
  6. Mindy4. maaliskuuta 2011 klo 23.39

    Naukulan Mamma: sydän on taattu viimeistään säälistä tipahduksen jälkeen :)

    Jenni: Hauska kuulla, että ilo leviää muistutuskeinoinkin. Saisi toimia toisinkin päin - meillä on edelleen maissipelto istuttamatta.

    Musta: Mä en tajuu, miten on joitain jotka ei sitä syö tai jotka pitää totuttaa siihen. Söisin varmaan kokonaisen sydämen kerralla, jos vain tarjottaisiin. Onneks me molemmat osataan vähän auttaa ihmistä hoitamaan hieronnat ja semmoset oikeaoppisesti.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)