Hellekampaus

On taas se aika vuodesta, jolloin Mindy viettää suuren osan ajasta eteisen nurkassa maha kohti kattoa. Parvekkeen houkutuksia ei kuitenkaan voi välttää ja silloin vesikampaus tuntuu ihanalta.

Helpotuksen tunne kestää kuitenkin vain pienen hetken ennen kuin Mindylle valkenee, että hänen turkkinsa on sotkettu. Siitä alkaa vimmattu peseytyminen.

Lopuksi turkista huvenneen kostutuksen voi korvata juomalla samasta maljasta, josta kampausvesikin oli otettu.

Sisäistä nesteytystä seurasi jälleen uusi peseytymisurakka ja siirtyminen eteisen nurkkaan.

Aurinkoista viikonloppua!

-S

Synttärikävely

4-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Mindy pääsi tänään ulos kävelylle. Ihan vain nopeasti poikettiin tuossa naapurissa lääkäritädillä availemassa suuta ja ottamassa piikki takamukseen. Tällä kertaa lääkäri uskalsi kurkata suuhun sen verran, että hyvältä näytti, paitsi että ylätakahampaassa on jonkun verran hammaskiveä. Edellisestä tarkistuksesta onkin aikaa, kun Mindy on sanonut kovapäisiä vastalauseita. Vuodessa painoa on tullut puoli kiloa lisää. Ruoan määrä ei ole mitenkään voinut lisääntyä, ennemminkin Mindy syö hämmentävän vähän. Mindylle varmasti sopisi korjaustoimenpiteeksi lisääntynyt liikunta (=leikittäminen).

Vähän päälle kymmenessä minuutissa se oli ohi ja istahdimme puistonpenkille toviksi. Siinä vaiheessa oli kirkkaampi ilme, ja kotirapussa jo into päällä hissiä odotellessa. Koti vastaanotettiin perinteiseen tapaan iloisin miukauksin.

-S

Tuliaisia

Kuten jo hyvin monesta blogista on saatu hienojen kuvien kera lukea, viitisentoista bloggaajaa oli keväisellä retkellä Korkeasaaressa lauantaina (yhtäkään en ollut aiemmin tavannut). Naukulasta tuttu Mamma N hienosti organisoi meidät paikalle Pepin ideasta. Kotiin viemisiksi oli Kuin kissa kermakupilla -bloggaaja järjestänyt Naturean maistiaiset.

Yhteistuumin tutkimme Mindyn kanssa kuivaruokapussin ainesosaluetteloa. Märkäruokia laitan lähiaikoina maisteltavaksi; aika ihme on, jos maistuu. Sitä suuremmalla syyllä uusia ruokia kannattaa kokeilla (maistuihan se Singaporesta asti tuotukin normaalia paremmin). Kuivaruoan kanssa pitää olla varovainen, kun herkemmillekin tarkoitetut raksut viimeksi lensivät kaaressa ulos. Onneksi Hill's z/d vielä menee, joskin Mindy on alkanut ilmaista tympääntymisen merkkejä peittelemällä.

Mutta se paperikassi, jossa tuliaiset kannettiin - aijai, miten ihana se on! Se on nyt makuupaikka numero yksi ja soveltuu hienosti myös leikkeihin. Ihan kuin meillä olisi jatkuvasti lattialla jotain paperista tai pahvista, kohde vaihtuu, materiaali pysyy.

Jopa rapsut ovat nautinnollisempia paperikassin päällä, kyllä kelpaa!

-S

Hiirenlento

Mindyllä on nyt harmillisen pitkiä päiviä yksin, mutta leikkiä ei sovi unohtaa, uudenkin leikin olemme keksineet. Mindyn tehtävä siinä on tiputtaa hiiri kirjahyllyltä ja apulaisen tehtäväksi siinä jää kiinni nappaaminen. Mindyn heittotyyli vastaa maminsa sulkapallopeliä - vastapuolta juoksutetaan, tosin suliksessa se on lähinnä merkki huonoista lyönneistä.

Muumi-kirjoilla on tehtävänä myös pitää hiiret ja muut heitettävät poissa kirjahyllyn takaa, josta tavaransa saa perinteisesti takaisin vasta muuton yhteydessä.

Kirjahylly on äärimmäisen kiehnuukieppumisen paikka. Pari kertaa Mindykin on hätkähtänyt, kun on huomannut olevansa lähellä tippumista. Kirjahyllyn päällä täytyy myös saada leukarapsuja, kunnes kurkottavassa rapsukädessä ei enää veri kierrä.

Pelitauko ja tömpsähtäen alas. Tässä kohtaa palvelusväen on oltava valppaana ja huolehdittava matto laskeutumisalustaksi, mikäli se on juoksun ja parkourin jäljiltä livahtanut liian kauas puusta.

Vähän niin kuin jouluna on tapana sanoa, että kortteihin varatut rahat on laitettu sinne ja sinne hyväntekeväisyyteen - täällä on nyt blogikamujen kuulumisten kommentointiin varattu aika  käytetty seurankipeän Mindyn viihdyttämiseen. Tuossa se kissanen jälleen istuu vieressä kovin odottavaisena. Ja sitten kipinkapin yhdessä peiton alle.

-S

Kevätaurinko

  Oi onnea, kun pääsee parvekkeelle aurinkoon.

 Viime kesänä tuotu jättiheinä on herättänyt kiinnostusta vasta nyt. Parit pätkät Mindy on onnistunut napsaisemaan siitä irti.

 

 Meidän pieni valopää

Tassukin kääntyy aurinkoa kohti.

 Jes, väsymyksestä, kiireestä ja kipeydestä huolimatta saatiin kuin saatiinkin maaliskuulle edes yksi pieni päivitys. Ihmeellistä, kun voi taas ottaa kuvia, joissa näkyy muutakin kuin epämääräisiä tummia läikkiä.

-S

Hesy-käynti

 Mindy ja Betty (nyk. Viktoria)

Kävin viemässä makuualustoja ja kirpparitavaraa Hesylle, tietysti sellaiseen aikaan, että kissoja pääsi samalla katsomaan. Olin Zepan tavoin ihmetellyt, kun yhtäaikaisesti oli monta rotukissaakin kotia etsimässä. Yksi itämainen sieltä oli juuri haettu. Sfinkseistä toisen silmiä täytyy putsata loppuelämä ja siellä oli juuri putsaus käynnissä. Yksi sekä ulkonäöltään että luonteeltaan Livian oloinen kissa haettiin kotiin. Lähdin samalla bussilla uusien kissavanhempien kanssa - oli kyllä niin leveät hymyt sillä parilla. Toinen seurallinen kissa oli pääsemässä eläkeläisrouvan kaveriksi.

Portaikossa on yksittäisten ihmisten jättämiä ilmoituksia, joista taas osasta sai ihmetellä, mitä tällä kertaa tarkoitetaan pitovaikeuksilla. Kissakaksikkoa ei ollut rokotettu eikä leikattu, niin tuo pitovaikeuksien perusteella uuden kodin etsiminen antaa kuvan, että kissat on alunperinkin otettu aika kepein perustein ja tiedoin.

Mindy ja Livia

Olisi hienoa tuntea taas se jännityksensekainen innostus, kun hakee uuden perheenjäsenen ja ihastelee, miten toinen voi olla niin suloinen. Kotihoitajana toimiessa sai tuntea vähän samanlaista innostusta, kun sai tutustua eriluonteisiin kissoihin. Harmi, että on niin huonot mahdollisuudet kotihoitoon, kun tilaa on niin vähän ja Mindy stressaa herkästi. Ties vaikka tulisi vastaan kissa, jonka kanssa Mindy pysyisi omana ihanana itsenään eikä vetäytyisi vaisuksi tarkkailijaksi.

Ei tarvitsisi potea koko ajan huonoa omaatuntoa liian vähäisestä leikittämisestä, kun olisi joku toinenkin juoksuttamassa. Mindy leikkii omatoimisesti lähinnä iltavillin tuoksinassa, muulloin täytyy olla joku heittämässä tai heiluttelemassa lelua. Onhan yhdellä kädellä syöminen ja toisella leikittäminen ihan kehittävää toki, mutta...

-S

Kylmästä lämpimään

Siinä se rinkka on vieläkin lattialla. Miten sen voisikaan vintille palauttaa, kun se nyt vain on niin kiva makoilu- ja kynsimispaikka. Onhan tuo rinkka ollut aika hiostava lhellesäällä, ehkä Mindykin saa siitä jotain lämpöä lepoiluunsa.

Hirveästi ei haittaisi, jos Mindyn rinkkailu hupenisi, mutta unikaveritapaa ei todellakaan tarvitse hylätä. Mindy tulee edelleen joka ilta peiton alle kainaloon. Ei se siinä tuntikausia ole, mutta sen verran pitkään, että paikat puutuvat, kun en uskalla liikkumisellani hätistää kainaloista pois. Tähän on lisäyksenä tullut aamuiset söpistelyt, joissa voi painaa kasvonsa ihanan lämpöiseen ja pehmeään massuun.

Eilisiltainen vaativa ja odottava katse ruokapöydästä tietokoneelle herätti hieman ihmetystä. Ei meillä ole kummallakaan tapana syödä ruokapöydän ääressä. Tai mitään muutakaan näin talvella, kun ei noin lähellä ikkunaa tarkene. Patterit eivät luonnollisesti ole lämpimiä, kun eihän niitä ole tarkoituskaan lämmittää, jos huoltoyhtiöltä kysytään.

-S

PS. Anonyymi kommentointi on toistaiseksi pois käytöstä ison spämmimäärän takia.