Mustavalkoinen

Saimme viehkeältä Minniltä mustavalkokuvahaasteen. Pitkällisen alitajuisen mietinnän jälkeen tajusin, että tämähän se on: kesän viimeiset auringonsäteet ja raukeus.

Tässä miettiessä haaste ehti taas kiertää vaikka missä, joten napatkoon ken haluaa leikkiä väreillä ja värittömyydellä.

-S

Arkea

Päivitystä viivästyttäneet tekniset ongelmat jatkuvat, mutta arki alkaa taas kulkea. Ihan näihin päiviin asti Mindy ei joutunut tuliaistaan odottamaan, mutta sen verran pitkään kuitenkin, että tämä päätti kaivaa lahjan itse esiin, kun sitä ei muuten alkanut kuulua. Jos ette ole ennen kuulleet Mindyn kehräystä, niin tässä videossa pitäisi kuulua.

Pussista paljastui pehmeä leopardikuvioinen luikero, joka oli kepin päässä. Ei mennyt kuin pari päivää, kun keppi irtosi ja muutenkin tätä on paranneltu liittämällä häntäpäähän postipakettinaru, josta sentään lähtee jotain ääntä lattiaa vasten.

Varmasti paras lahja kuitenkin oli viikon kestänyt sairaslomani heti paluun jälkeen. Vaikken alkuviikosta oikein jaksanutkaan Mindyn kanssa leikkiä, seura oli selvästi mieleen. Muutaman päivän vietimmekin yhdessä sängyllä. Tuntui tosi pahalta jättää Mindy koko päiväksi yksin, kun vihdoin oli töihinpaluun aika. Muutamana ensimmäisenä päivänä Mindy oli vienyt uuden karvamatolelunsa eteiseen, mikä oli herttainen näky kotiin tullessa. Sitäkin ihanampaa on, että Mindy on nyt monena yönä nukkunut vieressäni.

Rinkka oli muutaman päivän ajan sängyn lisäksi lempinukkumapaikka.

Peilikommunikointi jatkuu. Ihan joka ilta Mindy tuijottaa minua peilin kautta ja miukuu surkeana. Välillä peili oikein kolisee, kun Mindy nojaa siihen seisaallaan. Ehkä Mamma N:n elokuisen päivityksen yhteydessä ehdottama joukkohysteria on tässä ideana: kaksi naukuvaa ja tuijottavaa kissaa saa asiansa paremmin perille. En voi ainakaan kiistää, sen verran voimakkaasti sanoma kantautuu peililtä. Syksyllä asiana oli ulospääseminen, nyt kaivataan leikittäjää. Kutsu ei tietenkään millään lailla ole vastenmielinen, mutta niin kovin paljon on muutakin tehtävää, esimerkiksi keskiyön aikaan nukkuminen olisi toivottavaa. Onneksi Mindy tulee yleensä hetkeksi mönkimään peiton alle ennen kuin keksii omia yöleikkejään.

-S

Paluu

Meillä on koko poppoo ollut itämatkailemassa, Mindy Itä-Pasilassa ja S & A Aasiassa viimeiset pari viikkoa, niinpä nyt on paljon luettavaa teidän kuulumisissa. Siinäkin menee oma aikansa, sillä lentokoneesta tuli mukaan flunssapöpö.

Tätä kuvaa katsottiin kamerasta matkalla, kun ikävä iski.

 Puu pesineen tuntui heti kotoisalta.

Mindy pääsi tuttuun paikkaan hoitoon ja pärjäsi hyvin. Aikansa otti leikkiä hoitajan kanssa, vasta loppuviikosta Mindy leikki muutenkin kuin yksinään. Hoitopaikassa oli iso hieno puu, jonka pussukoissa Mindy tykkäsi makoilla. Hoitoon viedessä Mindy kiehnäsi itseään oikein kunnolla puuhun.

  Omatoimiset hiirileikit ovat vaihtuneet huiskan saalistukseen.

Rapsutyttönä Mindy pysyi hoidossakin; rapsutukset kelpasivat ihan vierailtakin ihmisiltä.

Matkalaisia oli vastassa kehrääväinen nuuskuttaja, joka hieroi itseään kenkiin ja rinkkaan. Kotona Mindy otti potilastakin pidemmät unet. Peilille piti tietysti myös kertoa kuulumiset ja ikkunalla tarkistettiin lokkitilanne.

-S

(Kolme alinta kuvaa hoitotädin ottamia)

Kirjanmerkki

Seitiviikot

Mindyn eliminaatiodieetissä vuorossa on nyt toista viikkoa seiti. Sitä ei anneta samalla tiheydellä kuin possunsydäntä, mutta muutaman kerran viikossa parin viikon ajan. Seiti maistuu Mindylle, mutta valmistaminen vaatii hermoja. Tuoksu leviää ympäriinsä, mutta ruoka ei tule nenän eteen. Eikä se tule vielä senkään jälkeen, kun ateria laitetaan lautaselle. Pitää odottaa jäähtymistä.

Kun hoitolaisena on ollut pentu, joka vie ruoat vaikka suusta, osaa olla kiitollinen siitä, että Mindy harvoin käy omin neuvoin hakemassa ruokaa. Mindy odottaa, hieman kärsimättömänä, mutta odottaa kuitenkin. Parhaasta ruoasta tulee vielä kiitospuskutkin ennen kuin maiskutus alkaa.

Pari kertaa Mindy kävi hyppyponnistusasennossa, mutta tiukka "Ei!" sai Mindyn palaamaan pelkkään kurkotteluun ja kehräyksellä ja miu'uilla säestettyyn kiehnäykseen.

 "Montako kieppiä tässä tarvii tehdä, että pääsee syömään?!"

 Maittavan aterian jälkeen on hyvä painaa pää itse muotoiltuun tyynyyn.

Kissa on siisti eläin.

-S

Mösch

Mindyn eliminaatiodieetistä ei ole tullut kirjoitettua. Ruoka ei ole Mindylle iso juttu, joten sen kummempaa reaktiota poikkeavaan ateriointiinkaan ei ole ollut. Lihojen paloittelunkin saa tehdä aika rauhassa.

Vajaat kaksi kuukautta Mindy söi pelkästään Hill'sin z/d- ja Royal Caninin hypoallergenic-raksuja. Kokeilin märkäruokaakin, mutta tuo nirsotar on edelleen mieluummin päivän syömättä kuin alistuisi moisen mössön syömiseen. Onneksi vesi maistuu mariskoolin ansiosta entistä paremmin. Allergiaraksujen ohella napsittiin antibioottia ongelmitta easypill-tahnan ansiosta. Samaan aikaan oli kaikkien aikojen ummetus. Mindy voi hyvin, mutta saattoi käydä viitenäkin peräkkäisenä päivänä pelkästään pissalla. Tähän tuli muutos parempaan heti, kun lopetin antibiootin vähän ennen kuin ruokavalioon lisättiin possun sydän.

Ainoa mahdollisesti allergiasta johtuva oire Mindyllä on siis ollut verinen uloste. Siitä ongelmasta on päästy antibioottikuurin aikana. Nyt on menossa toinen viikko possun sydäntä. Kumma kyllä z/d tuntuu maistuvan jopa sydäntä paremmin, vaikka sydän on aina ollut lempiruokaa.

Kävin ostamassa tänään lisää possun sydäntä Murren murkinasta. Huono uutinen oli se, ettei sitä enää saa kokonaisena, ainakaan sieltä. Sen ongelmana on pakkausvaihe, jota ilmeisesti Evira valvoo hyvin tarkkaan.  Ehkä Herra Snellmanin jämistä saa vähemmällä byrokratialla eläinten ruokaa kuin pelkästään eläinruokaan keskittynyt pienyritys, tiedä häntä. Tilalla oli vain Muschin mössösydäntä, mikä ei ole yhtään sama asia. Eihän sitä voi edes kantaa matolle jyystettäväksi. Lisäksi otin täydennystä kivipiiravarastoon, oli sentään vielä oikeassa muodossa. Kokeiltavaksi tuli mukaan myös kuvassa näkyvä poronjauheliha.

Vaikeinta tässä oikeastaan on se, kun ei ole voinut palkita edes pelkästä kuivatusta lihasta tehdyistä nameilla. Eikä aamun puurolautasta ole saanut jakaa. Mitenhän sekin sisällytetään tähän elimaatiodieettiin - syötetään kaksi viikkoa kaurapuuroa maidon kanssa? En yhtään ihmettelisi, jos mitään allergisoivaa ruokaa ei löytyisikään, varsinkin kun perinteisiä kutinaoireita ei ole. On Mindy ennenkin kehitellyt mystisiä oireita, jotka menevät ohi. Pääasia kuitenkin, että Mindy on taas pitkään voinut hyvin. Mitä nyt tuntuu surkeasta maukumisesta päätellen olevan masennuksen partaalla, kun peiliin ei vieläkään pääse.

-S

Eläinten päivä

Ihanaa eläinten päivää lukijoillemme jalkojen määrästä riippumatta!

Kissaeläimet ne vasta osaavatkin olla ihastuttavia;  esimerkiksi viileällä ilmalla ne vähentävät ihmisten turhaa koneella roikkumista. Lisää valloittavia pikku apureitamme osoitteessa mycatisadick.com.

-S