Leukarapsut kelpaavat, vaikka kummassakin etutassussa on samanlainen karvaton läntti.
Mindyn vointi on tämän päivän aikana edistynyt huomattavasti. Vielä aamulla se kyyhötti sängyn alla (missä vietti myös koko eilisillan ja yön), mutta iltapäivällä oli iloisesti vastassa töistä tulijaa. Sänkyä kohti kävellessäni Mindy hyppäsi peiton päälle odottamaan peittoleikkiä, jossa siis peiton alla liikkuu saalis samalla kun leikkikaverin toinen käsi on jossakin näkymättömissä. Mindy puski hurjan kovaa ja kehräsi täydellä volyymillä. Eikä rapsutuksia voi mitenkään saada liikaa.
Eilisilta oli sokkoleikkiä, kun Mindy ei suostunut tulemaan pois sängyn alta, mutta nautti kuitenkin rapsuttelusta ja siitä, kun sängyn alle kurkottelemalla yritin taitella pehmeämmäksi kaikenmaailman töhnistä syntyneitä karvapaakkuja leuassa ja rinnassa.
Ruokahalun kanssa on vielä niin ja näin. Toipilasruoka ei todellakaan kelpaa. Broilerinsuikaleita voi syödä vähän ainakin, jos ne tarjoillaan kädestä (salaa voi käydä napsimassa itse kupistakin). Muuta ei oikein edes uskalla tarjota, kun ei broilerikaan ole ihan sitä mitä piti antaa. Luulisi kuitenkin olevan parempi, että Mindy syö itse suhteellisen hyvin sulavaa ruokaa kuin se, että hirveällä taistelulla saadaan ruiskutettua muutama milli pahaa, joskin terveellistä ruokaa. Eipä siinä, en usko että Mindy edes söisi muuta kuin possunsydäntä tässä vaiheessa, ehkä raksuja jonkin verran.
Mindyn syömättömyys ei tee hyvää omallekaan ruokavaliolle - aamupala jäi hyvin vajaaksi aamulla, kun tunnin verran yritimme saada Mindyn nielemään lääkkeitä. Kaoliini-pektiinin vaatima tyhjä vatsa ja 2-3 tunnin väli muihin lääkkeisiin ja ruokaan on aika vaikea saada mahtumaan päivään, josta iso osa menee töissä. Sitä siis pitää vielä pystyä antamaan kahdesti päivässä, mikä aiheuttaa sen, että Mindylle ei voi edes yrittää antaa ruokaa silloin kuin se parhaiten kaikille sopisi.
Sain eilen maanantaiselta lääkäriltä sähköpostia, jossa pahoiteltiin Mindyn auliisti pöydälle toimittaman kakkanäytteen heittämistä roskiin. No, sen jälkeen ei ole uusia näytteitä tullutkaan, joten ei tässä vielä giardiaa yms. päästäkään tutkimaan. Giardia tuntuisi vähän erikoiselta varsinkin, kun Mindyllä ei ole edes ollut ripulia, ja oli niin raju muutos voinnissa. Nyt jos Mindyn vointi taas heikkenee, voimme mennä hakemaan uuden kortisonipiikin. Mitähän kaikkea Mindyyn on ehditty laittaa eilisen aikana? Mindy siis oli lääkärissä klo 8-19 - pitkä ja rankka päivä!
En oikein uskalla olla helpottunut, koska on nähty, miten nopeasti tilanne voi muuttua. Emmekä vieläkään tiedä, mikä pahoinvoinnin aiheuttaa ja pääsemmekö siitä näillä hoidoilla eroon. Tulisi nyt edes ruokahalu takaisin, vaikkei se koskaan kummoinen ole ollutkaan. Olen tietysti hurjan ilahtunut hellyydenkipeän ja innostuvan Mindyn paluusta.
-S
Voi kunpa paraneminen jatkuisi ja vaivan syy selviäisi! Jaksamista teille.
VastaaPoistaToivottavasti tilanne normalisoituu ja Mindy paranee pian.
VastaaPoistaHyvä että näyttää paremmalta! Toivottavasti paraneminen jatkuu moitteetta.
VastaaPoistaTsemppiä ja Mindylle pikaista paranemista!
VastaaPoistaParemmalta vaikuttaa, eikö? Iloitkaa siis näistä hetkistä, ja pitäkää pikkuisesta hyvää huolta. (Ja varmasti pidättekin, en epäile sitä yhtään!) Parantavia rapsutuksia täältä sijaiskodistakin.
VastaaPoistaKiitos! Iloitsemme kyllä ja ehdottomasti pidämme huoltaja ja hellimme. Niin se taas meni 1,5 tuntia aamusta pakkosyöttötoimenpiteisiin. Murinaakin saimme taas vähän kuunnella. Kissa se sitten pystyykin vääntymään mitä ihmeellisimpiin asentoihin.
VastaaPoistaIhanaa kuulla, että Mindy taas kehrää ja on aika ajoin ainakin leikkisä ja helyyden kipeä, tuntuu paremmalta tääläkin päin. Mandyhän ei oikein "osaa" kehrätä, aivan vaimea hurina käy ja kädellä tuntee, että kissa kehrää ja ilmeestä näkee hyvin! Yritämme olla ottamatta mallia rakkaasta siskosta!
VastaaPoistaToki on ymmärrettävvä, ettette vielä uskalla huokaista, kun ette syytä moisiin oireisiin vieläkään tiedä. Tieto helpottaisi ja saisi tietää suunnan, mitä kulkea ja millä tavalla. Mutta nauttia saatte oikeesti ihan luvan kanssa kaikista pienistäkin hyvistä hetkistä! Ne varmasti auttavat hieman paremmin jaksamaan ja kissakin huomaa teissä paremman olon, joka varmasti tarttuu myös kissaan, muistakaa se!
Täällä päässä edelleen peukkuja monin kerroin pytyssä ja joka päivä uusia tietoja odotellen!
Mandy se ei kovaan ääneen julista hyvää oloaan vaan kertoo hellyydellä vain läheisimmilleen. Mindylläkin joskus alkaa kehräys pelkällä tärinällä, joka tuntuu siltä kuin se vapisisi kylmyyttään.
PoistaNyt alkaa olla varsin toiveikas olo. Eiköhän me Mindy vielä ennalleen saada!
Kuulostaa jo aika hyvältä. Peukkua! Kärsivällisyyttä!
VastaaPoistaKärsivällisyyteen kannustaa myös tieto, että kahdesti aiemminkin tuo karvakerä on määrätietoisesti saatu parannettua, nyt ei ole enää niin suurta epäilystä, etteikö tälläkin kertaa onnistuisi.
PoistaHyvä kuulla, että Mindy on edes virkeämpi ja seuranhaluisempi nyt. Toivottavasti enää ei oteta takapakkia paranemisessa. Muistakaahan itsekin välillä syödä niin jaksatte paremmin hoitaa ja syöttää potilastakin :)
VastaaPoistaPaljon voimarapsutuksia Mindylle ja tsemppiä kotiväelle kanssa. Tuo virkeys on varmasti merkki parempaan suuntaan ja toivottavasti se ruokahalukin sieltä pian palailee takaisin normaaliksi.
PoistaKiitos! On kyllä tullut huomattua, että on olennaista ruokkia itsensäkin - ja nukkuminenkin on hyvä juttu. Onneksi tuntirajoitteisesta nukkumista rajoittavasta lääkkeestä ollaan pääsemässä.
PoistaHyvä että vointi on parempaan päin vaikka terveeksi vielä olisikin matkaa. Rohkaisuksi vielä toinenkin kokemus: muutama vuosi sitten äidin kissa sairastui ilmeisesti jonkin sortin virukseen. Se teki lähes totaalisen syömä- ja juomalakon, taisi oksennellakin ja oli sairaan oloinen. Lääkärissä purjusivat, ultrattiin, nesteytettiin ja piikitettiin. Verenkuva viittasi virustulehdukseen ja yleisinfektioksi diagnosoitiin kun muuta vikaa ei löytynyt. Kun kissa ei alkanut vajaaseen viikkoon toeta, olivat lääkärissäkin aika neuvottomia ja sisäelinten puolesta huolissaan. Halusivat sitten pitää kissan samalla lailla päivän ja yönkin tarkkailussa ja pakkosyötössä. Ihmehän siinä sitten tapahtui, kissa alkoi hiljakseen itse syödä ja paraneminen alkoi vauhdilla. Onneksi pysyviä sisäelinvaurioita ei koettelemuksesta tullut, vähän pyöreämpi poika olikin kyseessä. Mysteeriksi jäi mikä tauti oli tai mistä se tuli. Mitä tulee Mindyn broilerin syöntiin niin tärkeintähän on ylipäänsä syöminen eli kaikki hyvinsulava on ihan suotavaa jos toipilasruoka ei kertakaikkiaan kelpaa. Siispä tsemppiä kovasti vielä uudemman kerran toivovat Laura, Sohvi ja James.
VastaaPoistaHienoa, että äitisi kissa selvisi vaurioitta, vaikka tauti mysteeriksi jäikin.
PoistaMitä ruokaan tulee, Mindy on nyt saanut syödä ihan tavallistakin, kun ei tuo terveenäkään oikein suostu syömään muuta kuin raksuja. Lienee kuitenkin edelleen pienempi haitta kuin ainoastaan pakkosyöttää pieniä määriä.
Silloin kun Mito sairasteli, ei se suostunut syömään parin kerran jälkeen eläinlääkärin toipilasruokia, vaan pelkästään yökkäili niille. Mielestäni on ihan hyvä antaa kissan syödä mitä se haluaa, kunhan ruuat eivät ole vahvimmasta päästä ja tietysti mielellään jotain mitä kissa on aiemminkin tottunut syömään. Tärkeää on että mahassa olisi edes hieman jotain, ettei tyhjä maha itsessään aiheuta pahoinvointia. Tosin kokemusta on siitäkin ettei kissan sisään vaan yksinkertaisesti saa tungettua mitään ruuaksi kutsuttavaa, eikä siitäkään pidä tuntea syyllisyyttä!
VastaaPoistaEdelleen paljon peukutuksia Mindyn paranemiselle. Ja edelliseen kommenttiini viitaten, paraneminen on ihan täysin mahdollista vaikkei syy sairastumiseen koskaan selviäisikään. Varmasti teette kaikkenne Mindyn eteen. Ja voimia myös teille, kissan sairastaminen on todella rankaa kaikille osapuolille.
Juu, kun kissa päättää, ettei syö, ravintoa on sitten aika vaikea saada sisään muuten kuin nesteytyksellä. Kyllähän me ruiskussa ollaan annettu terveellistä mössöä, mutta iso osa siitäkin roiskuu aina ihan muualle.
PoistaEniten haluaisin tietää sairastumisen syyn siksi, koska Mindy on nyt sairastunut tosi lyhyellä ajalla peräkkäin. Ehkä taustalla on jotain vastustuskykyä alentavaa, mikä pitäisi hoitaa, jotta sairastelukierre loppuisi.
Toivottavasti vointi on parantunut entisestään!
VastaaPoistaKiitos, suureksi helpotukseksemme vointi on parempi, vaikkei entisellään.
PoistaParanemisrapsuja toipilaalle. Sairastava kissa on aina haasteellinen hoidettava joten jaksamista myös omistajille.
VastaaPoistaRapsutkin kelpaavat taas, kiitos! :) Ja kyllä, on ollut voimat vähissä itselläkin viikon aikana.
Poista