maanantai 24. lokakuuta 2011

Ujosta rellestäjäksi

Nyt ei päivittäjä pysy tahdissa mukana. Kuten Naukulassa, myös meillä tapahtuu edistystä kovaa vauhtia. Livian arkuutta ei enää oikeastaan huomaa. Joskus se voi vähän säpsähtää yllättävää ääntä. Kovimman äänen se tuntuu aiheuttavan itse kopsauttamalla päätään sängynreunaan ja pöydänjalkoihin puskiessaan.

Eilen näin Mindyn nuolevan Livian korvaa (niin myös takapuoltakin). Tänään pitelin Liviaa yhdellä kädellä sylissä ja laskeuduin rapsuttamaan toisella kädellä Mindyä, joka alkoi taas heti puhdistaa Livian korvaa. Yhteiselo on muutenkin varsin leppoisaa, mitä nyt Mindy läpsii pikkuista päähän ja jonkunlaista painiottelua on silloin tällöin. Enimmäkseen kumpikin touhuaa omiaan tai sitten Mindy seuraa sivusta Livian leikkejä. Koska Livia ei ole Bettyn kaltainen päällepäsmäri, Mindyn kanssa voi aivan hyvin leikkiä ilman kolmatta osapuolta. Mindyn katse aiheuttaa kuitenkin aina syyllisen olon, kun Liviaa silittelee tai leikittää.


Mindy sai tuon uuden lelun juuri ennen Livian tuloa. Vaikeustasoa voi nostaa kurkottamalla palloa selällään maaten. Liviakin kokeilee Mindyn suosimaa rataa silloin tällöin.

Hienoa on myös se, ettei Livia ole kaikki ruoat heti rohmuava ahmatti. Molemmat syövät aika tasaväkisesti toistensa kupeista. Ihmeellistä on, että Mindy on alkanut juoda kuten pitääkin. Eilen sillä kyllä ainakin oli vatsa löysällä (onneksi satuin näkemään Mindyn itse teossa, eihän mikrohiekan peittämistä kokkareista saa mitään tolkkua). Edelleen pidän jonkin sortin allergiaa mahdollisena, mutta oireet ovat olleet varsin satunnaisia ja lieviä.

Livian tassut haisivat äsken pissalle (olen taas syyttämässä mikrohiekkaa - tuntuu inhottavalta kun kissat eivät enää tuoksu vaan haisevat), ja nappasin kissan heti tassupesulle. Se oli uskomattoman helppoa! Mindy olisi raapinut minut verille siinä tilanteessa, missä Livia vain vähän sätki.

Viikonloppuna valvoin ihan liian myöhään, koska Livia pääsi silloin vasta kunnolla vauhtiin. Pitihän sitä menoa seurata. En olisi kyllä pystynytkään keskeytyksettä nukkumaan, koska Livia edelleen jatkaa peiton päällä pomppimista. Tässä vaiheessa se on vielä ihan hauskaa, mutta täysikokoisen kissan tekemänä se olisi varsin häiritsevää.

Jossakin vaiheessa Liviakin oli päässyt nukkumaan, mahdollisesti sängyn alle, koska kahtena peräkkäisenä aamuna Mindy nukkui paikallaan jalkopäässä. Hienoa, ettei Mindyn tarvitse ahdistua paikkansa menettämisestä. Arttu tosin ihmetteli tänä aamuna, nukkuuko Livia koskaan. Typykällä oli hurja ja pitkä ralli hiirenriekaleen kanssa menossa.


Video on kuvattu yhden jälkeen yöllä - aikaan, jolloin Livia pääsee kunnolla vauhtiin. Mindy odottelee silmät lupsuen, jotta pääsisi jo sänkyyn nukkumaan.

Siltä varalta, että joku mahdollinen anonyymi lukija (onkohan niitä?) tykästyy Liviaan, se siis on kotia etsivä kissa - veikkaan että ei kauan. Lisätietoja ja varaajan yhteystiedot löytyvät Rekku Rescuen sivulta - Livian tietoihin on tulossa päivitystä (oletan, ettei kukaan tuttu lukija ole perheenlisäystä etsimässä :))

-S

6 kommenttia:

  1. Livia on melkoinen energiapakkaus! :)

    VastaaPoista
  2. ♥ Kaikesta näkemästäni ja lukemastani päättelen kyllä, että teillä menee paremmin kuin meillä! Helmi näyttää kaapinpaikkaa (varsinkin näköjään iltaisin) ja Tarmo murisee takaisin.

    VastaaPoista
  3. Sirpa ja Kollo: On kyllä, omaa häntäänsäkin se jahtaa vinhaa vauhtia. :)

    Naukulan Mamma: Ihmeellisen hyvin menee - kai se auttaa että Mindy on vielä niin nuori. Eiköhän Helmikin aikanaan Tarmon suvaitse, toivottavasti enemmänkin kuin vain suvaitsee. Onneksi eivät nyt sentään ole toistensa kimpussa silmiä puhkomassa.

    VastaaPoista
  4. Livia vaikuttaa oikein mainiolta tytteliltä. Toivottavasti oma koti löytyy pian.

    VastaaPoista
  5. Hih, mikä "energizer bunny"! Mindy katsoo vieressä: "Helkatti, tuo se vaan jaksaa, jaksaa ja jaksa..." :D

    VastaaPoista
  6. Livia on kyllä varsin mainio tyttö, jolla vauhtia riittää, kun sille päälle sattuu. Tyttönen tepastelee söpösti ympäriinsä ja keksii koko ajan jotain uutta viihdykettä. Tuskin saamme kauan neitosen seurasta nauttia, mutta hyvähän se on päästä mahdollisimman pian omaan kotiin.

    VastaaPoista