maanantai 6. joulukuuta 2010
Parasta maailmassa
Posti toi paketin, joka on tuottanut ennalta arvaamattoman suuren ilon jo ennen kuin sisältö on paljastunut. Muovinen pakettinaru on Mindylle ihaninta, mitä olla saattaa. Kissa juoksee vaikka pientä ympyrää narunpätkän perässä niin kauan kunnes pyörittäjä uupuu. Kalleinta aarretta pitää toki myös kuljettaa paikasta toiseen, joskus paikasta samaan uudelleen. Toisinaan tehdään kunniakierros koko kämpän ympäri naru suussa. Narun heilauttaminen on myös varma herättäjä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jos kyseessä on postipakettinaru voi olla aika rauhallisin mielin. Lahjapakettinarut siivotaan ainakin meillä välittömästi pois. Lahjapakettinarussa on usein terävä reuna joka voi tehdä pahaa jälkeä kissansuolistoon joutuessaan.
VastaaPoistaVaikka postipakettinarujen kanssa saa olla aika rauhallisin mielin, en uskalla antaa niitä kissoille valvomatta, sillä meillä kaikki järsitään ja mahdollisuuksien mukaan nautitaan sisäisesti.
Kyseessä on juuri postipakettinaru, johon Mindy on saanut viikon aikana aikaiseksi vain hapsureunan toiseen päähän. Tuosta en olisi ainakaan tässä vaiheessa huolissani. Mindyssä ei ole muutenkaan suuren järsijän merkkejä vielä ainakaan ilmennyt.
VastaaPoistaPostipakettinaru ON aarre! Melkein paras kaikista!
VastaaPoistaKiva kuulla toisesta postipakettinaruhimoitsijasta :)Eilen toistui sama kaava: pyörimistä istujan ympärillä (vaatii nopeaa käden vaihtoa varsinkin siinä vaiheessa, kun Mindy hoksaa oikoreitit), ja kun naru on napattu suuhun, sen kanssa käydään sängyllä ja tuodaan takaisin, jotta saa taas juosta ihmisjalkaesteiden läpi ja ympäri.
VastaaPoista