Rakas Mindy on poissa

 

Edellisen parin vuoden takaisen postauksen jälkeen Mindyn jalka parani niin, että Mindy kiipesi entiseen malliinsa kiipeilypuuta pitkin kirjahyllyn päälle ja tuli sieltä ketterästi alas.

En tiedä, näkeekö kukaan enää tätä blogia, mutta teen vielä viimeisen päivityksen. Elokuun lopussa 2024 Mindyllä todettiin kasvain suolistossa ja Mindyllä arvoitiin olevan yhdestä kahteen kuukautta elinaikaa. Lokakuussa alkusyksystä äkillisesti pudonneet kilot olivat tulleet takaisin ja Mindy voi muutenkin hyvin. Toukokuussa kävimme jälleen ultrassa, jota seuraavat kaksi päivää Mindy pakoili meitä peloissaan luullen, että veisimme taas lääkärille. Emme halunneet lähteä sytostaattihoitoihin, koska Mindyllä oli jo ikää (ehti täytttää 15 vuotta) emmekä halunneet Mindyn loppuelämän olevan todella stressaavaa hoitotoimenpiteiden ja omien ihmisten pakoilua. Ennemmin hyvää elämää viimeisiin hetkiin. 

Heinäkuussa Mindy oli yhä seurallinen ihana itsensä, mutta vointi oli selvästi huonontunut, ja aurinkoisena keskiviikkona 9.7.2025 oli Mindyn aika mennä. Mutta ei niin helposti kuin lääkäri odottaisi. Varmaan joka kerta Mindylle on pitänyt hakea pari kertaa lisää rauhoittavaa, kun Mindy ei hevillä simahda - sama toistui taas. Onneksi kuolema oli Mindyn viimeiseen asti vastaan hangoittelemisesta huolimatta rauhallinen ja sain silittää silkkiturkkia loppuun asti.

-S

 

Täällä ollaan

 

Kun tänne tuli kirjauduttua spämmikommentin poistamiseksi, laitan pikaisen elonmerkin. Edellisessä päivityksessä näkyykin syy, miksi kuuteen ja puoleen vuoteen ei ole enää ollut aikaa ja voimia blogeille.

Mindy on nyt 13-vuotias ja vauhti on selvästi hidastunut. Lapsen tultua Mindy on ollut vetäytyväisempi ja nyt on lisänä vanhuudenvaivat: nivelrikko, jota ylipaino hankaloittaa. Mindy alkoi alkukesästä ontua ilmeisesti tultuaan jostain huonosti alas. Ontumista on sen jälkeen ollut lievempänä aina välillä. Hyppiminen sänkyä korkeammalle loppui siihen. Välillä tulee kuitenkin vanhoja tuttuja juoksupyrähdyksiä ja muutenkin Mindy on yhä oma ihana itsensä.

Tarkkailija

Pieni silmäpari on alkanut tarkkailla Mindyn menemisiä entistä tarkemmin.

Erittäin kovaääninen pikkuveli on päässyt möykkäämisestään ja arvaamattomasta liikehdinnästään huolimatta jo kosketusetäisyydelle.

Selvästi parivaljakolla on ollut salaisia koreografiaharjoituksiakin.

-S

Kevät kuten yleensä

Meillä nautitaan aurinkoläikistä ja vaaditaan pääsyä parvekkeelle ja sieltä sisään monta kertaa päivässä - kuten tähän aikaan vuodesta on tapana.

Ruoan toimituksessa on toisinaan viivästymiä, kun ruokkija on jumissa toisen ruokittavan alla, mutta kyllä se siitä, kun tarpeeksi tomerasti ja tiuhaan käy muistuttamassa.


Nyt on ollut hiljaiseloa oikein kunnolla, kun koneelle pääsee vain harvoin piipahtamaan, eikä bloggaus suju kännyllä. Jostain syystä en ole saanut aikaiseksi edes testata blogien lukemista puhelimella, joten olemme nyt pahasti jäljessä kamujen kuulumisissa.

-S

Uusi asukas

Meille muutti 1,5 viikkoa sitten ihmetystä herättävä olento. Mindy ei oikein tiedä, miten suhtautua tähän maidolta tuoksuvaan, huitovaan ja kummasti ääntelevään pötkylään. Tähän asti tyyppiä on lähestytty suurin pyörein silmin. Kosketusetäisyydelle ei olla vielä päästy. Parkumisen alkaessa Mindy on katsonut viisaimmaksi vaihtaa huonetta, tai sitten vain kääntää kylkeä. Mindylle ilmeisesti myös sopisi, jos hänellä olisi vauvan kanssa yhtä tiheään ruoka-ajat.

Uusista uinumispaikoista on pinnasänky menetetty, mutta vaunukopat ovat ahkerassa käytössä.

Myös se, joka oli mukamas hyvin suojattu ja sisäänkäynti estetty.

Suuri helpotus on, että Mindy on muuten ollut oma itsensä, ellei jopa normaaliakin leikkisämpi. Mukavahan Mindyllä nyt on, kun lähes koko ajan on joku seurana.

-S

Joulua

Kantakaupungin kummastuksia

Merihirviö?

Tassuton tuijottaja

 

 

Oi, ihana oliivi!

 Mikä saa Mindyn näin kiemurtelemaan?

Vastaus: uusi oliivipuinen lasta, jossa tuoksuu oliivipuun luontainen rasva. Mindy kuolasi lammikon lastan viereen ja sai sen ja kiehnäämisen seurauksena päänsä kauttaaltaan märäksi.

Oliivi <3

Onko teillä hassuja hajuja, jotka saavat ihan höpöiksi?

-S

Uusia uinumispaikkoja

Kuten Naukulassa vielä vähän aikaa sitten, meilläkin on rauhallista odottelua - tai ainakin sitä odottelua. Mutta ei sentään ole pelkoa, etteivätkö jalkani ylettyisi kohta maahan, vaikka pyöreyttä on täälläkin havaittavissa. Päiviä lasketaan suunnilleen joulukalenterin tahtiin. Mindyn puolesta voisi laittaa kiitoksen Kelalle mitä mainioimmasta nukkumispaikasta.

Äitiyspakkauksen kanssa suosiosta kilpailee pinnasänky. Olisihan se pitänyt arvata, ettei joku viltin levittäminen sängyn päälle millään tavalla estä Mindyn pesiytymistä sinne - päinvastoin. Mindy alkoi ensin nukkua yönsä äitiyspakkauksen päällä ja nyt yöt kuluvat pitkälti pinnasängyssä sinisen viltin muodostamassa pussukassa.

Häkkieläin

Mä oon nyt tässä.

Kuka söpöläinen siellä on?

Toisinaan vanha kunnon sängyn jalkopääkin voi kelvata, ainakin kun kukaan ei ole potkimassa unissaan.

-S

Arkipuuhia

On se vain ihmeellinen, vaikka on parisen kuukautta ollut sama masiina kylpyhuoneessa silloin tällöin metelöimässä. Nyt oli ensimmäistä kertaa vaaleaa pyykkiä, jonka pyörimisen näki tumman luukun läpi ihan eri tavalla kuin tavallisen tumman pyykin. Yleensä on turvallisempaa ihmetellä eteisen puolelta kynnyksen yli, mutta nyt piti ihan mennä katsomaan tarkemmin.

Kynsienleikkuu ei ole ihan lempipuuhaa, mutta ei mitenkään sietämätöntäkään. Operaatiota seuraava kuivattu kana auttaa asiassa.

Ympäröivät tiluksetkin on aina välillä tarkistettava. Rapussa on sentään lämpimämpi kuin parvekkeella, jonne edelleen olisi päästävä päivittäin (tietysti tämä suuri tarve on voimassa vain oven avaamiseen asti, koska kuka nyt hyytävään kylmyyteen haluaisi).

Namiruoho ja puumutru

Hups, kun ollaan taas jäljessä - tässä maiskuttelua elokuulta. Ilahduttavaa, että Mindystä onnistuu joskus saamaan muitakin ilmeitä taltioitua kuin mutrunaamoja.

Laitetaan nyt kuitenkin vielä yksi mutrunaama, elokuulta tämäkin. Ihmeen hyvin Mindy on viihtynyt puussa. Se nukkuu yhä siellä sekä päikkäreitään että öitään (silloin kun ei sängyn jalkopäässä). Aamuisin saa monesti touhuta vaikka kuinka pitkään ennen kuin Mindy jaksaa laskeutua puustaan aamupalalle ja -rapsuille. Meillä ei kissa herätä aamuisin edelleenkään. :)

Sohva

Aika ilman sohvaa tuntui ikuisuudelta, mutta nyt on kyllä päivityskin viivästynyt oikein kunnolla. Sohvassakin oli taas ihmettelemistä. Tämä on sohvalle ainakin kolmas koti, joten varmasti nuuskuteltavaakin riitti. Kauan ei kestänyt, kun sohva jo sai hyväksyvän selällään kieppumisen osakseen.

Raskaan työn (tai ainakin pitkien päivien) raatajat eivät ole siinä juurikaan ehtineet levähtää, mutta Mindy on syöksynyt siinä kävyn perässä kuin pieni orava. Vähän tekisi mieli kynsiäkin siihen teroittaa, mutta siihen saa riittää puu, matot ja työtuoli (jonka selkänoja on tuhoutunut aika vauhdikkaasti).

-S

Puun paluu

Viikko sitten olohuoneeseen oli Mindyn parvekepäiväunien aikana ilmestynyt jotain uutta, jota toki piti lähestyä varautuneesti. (Hämmentävää kyllä, koko puun tosiaan sai kyhätä rauhassa, ilman että Mindy huomasi.)

Vihdoin pääsee taas kiipeilemään!

Hetki, jolloin Mindy huomasin lampusta roikkuvat rehut.

Mindy ei ole vuosiin astunutkaan kiipeilypuun pesään ja nyt kisu on majaillut siellä niin tiuhaan, että hyvä kun raaskii välillä käydä alhaalla syömässä. Sama ilmiö oli edellisen muuton yhteydessä. On se hassu kausiolento.

-S

Murun kyläily

Kuka ihme kylpyhuoneessa on?!

Muru!

Meillä oli yövieraana Muru, joka piti vahtia erityisesti kylpyhuoneen ovella. Saihan Murun sieltä pois kannettua, mutta sinne se sitkeästi palasi, esimerkiksi suihkun ajaksi pesukoneen päälle.

Kylpyhuoneen lisäksi Murun löysi usein Mindyn lelukorilta, jonne se  oikein kunnolla myös sukelsi varsinkin minttulelujen perässä.

Muru ja itse kaivettu tuoksuva potkutinlelu. Toiset ne osaavat olla oudoissakin paikoissa kuin kotonaan. Samaan aikaan Mindy tuijottaa jännittyneenä sängyn alta.

Muru ottamassa lisää paikkoja haltuun.

 Mindy ei voi käsittää. Muru taas ei välitä, kun tassuissa on kickeroo.

 Mindy ei voi käsittää, Muru ei välitä, osa 2. :)

Itse lempeyden perikuvastakin paljastuu joskus hurjia piirteitä. Mindy toki tyypilliseen tapaan aloitti sähinän ja murinan.

Hetki Murun parvekekäynnin jälkeen

Jos Muru vahtii vessaa, Mindyn kannattaa vahtia parveketta.

Muru on aivan ihastuttava, seurallinen, lempeä, leikkisä ja rohkea kissa. Mindy puolestaan on Ainoa kissa, jolloin on ihan sama, miten kiva se toinen on. Kyllä Mindylle ruoka ja uni maittoi, kun Muru eilisiltana palasi vuorokauden visiitin jälkeen kotiinsa.

-S