perjantai 27. kesäkuuta 2014

Rakkauspakkaus


Vuodenvaihteesta asti Mindy on tullut peiton alle viekkuun nukkumaan. Ilmojen lämmetessä toukokuussa tapa jäi tauolle, mitä harmittelin. Mutta ei kestänyt kauaakaan, kun Mindy oli taas kyljessä nukkumassa - välillä peiton alla, välillä päällä. Yleensä Mindy on niin nopeasti vieressä polkemassa ja kehräämässä, että olen hädin tuskin saanut pään tyynyyn. Mindy ryntäsi kiireesti viereen jopa oltuaan parvekkeella torkkumassa.


Yleensä Mindy lähtee arviolta viimeistään puolen tunnin päästä syömään ja katoaa jonnekin, josta ei huhuilullakaan saa mitään merkkiä. Sitten tuli yö, jolloin tarvitsin Mindyä viereeni enemmän kuin koskaan - ja Mindyhän oli ja pysyi. Havahduin monta kertaa yössä hereille ja Mindy oli paikoillaan. Sen jälkeen on ollut pari muutakin yötä, jolloin se on ainakin vaikuttanut pysyneen koko yön vieressä. Viimeisimmällä kerralla oli pärjättävä puolella peitolla, kun Mindy makasi liki poikittain sängyssä peiton päällä. Enimmäkseen Mindy oli jokseenkin samassa asennossa kuin näissä kuvissa.


On ihana herätä, kun ihan vieressä on tuollainen suloisuus, joka aloittaa kehräämisen. Ei vain malttaisi nousta ylös, koska Mindyllä ei ole kiire minnekään. Valveillaolon ensimmäiset puoli tuntia vähintään menee yleensä siihen, että silittelen Mindyä, jolla ei tunnu olevan mitään aikomusta nousta. Silloin, kun Mindy ei ole ihan kyljessä kiinni nukkunut, se löytyy aamulla jalkopäästä.

Toinen toivottava tapa olisi se, että kynsienleikkuu olisi aina yhtä mukavaa kuin viimeksi. Ei siinä muutenkaan kummempia vaikeuksia ole, pientä venkulointia vain, kun ei jaksa olla sylissä. Mindyllä on viime aikoina ollut erityisen kova kiire päästä pois syliotteesta. Kun poikkeuksellisesti leikkasin erityisen teräviksi päässeet takajalkojen kynnet (niitä en ole leikannut vuosiin, kun pysvät aika töppöinä itsestään), Mindy oli oikein rennosti sylissä ja sain ihan rauhassa käydä kaikki kynnet läpi. Aika mielenkiintoista, että sylissä on lähtökohtaisesti kamalaa, mutta silti ihan ok, kun leikataan kynnet. Sama rentous hammaspesuun, niin voisiko enää paremmin mennä.

-S

11 kommenttia:

  1. Oi mikä ihana rakkauspakkaus ♥ Kiireettömät yhteiset aamuhetket ovat niin ihania!

    VastaaPoista
  2. Emäntä: Kissat jotenkin vaistoaa, koska me tarvitaan niitä erityisen paljon. Pepsi pysyy usein vieressäni silloin, kun olen joko kipeänä sängyssä tai poden päänsärkyä. Ihana kun joku on siinä ja koskettaa :-)

    VastaaPoista
  3. Suloiset kuvat pienestä rakkauspakkauksesta ♥.
    Ilman Minniä vierellä mamma nukkuu paljon huonommin. Onneksi näin käy harvoin, viimeksi helteillä parvekkeella.

    VastaaPoista
  4. Kissat tietävät - kaiken! Ihan varmasti tietävät.

    VastaaPoista
  5. Voi kuin ihana on hän. Oispa mullakin petikissa. Ilonan tulon jälkeen ei ole ollut edes päiväunipetikissaa kuin kerran... vaik luulisis Harmaan käsittävän, että mun vieressä saa olla rauhassa, koska Ilona ei haluu ihmisjuttuja... Olet onnekas!

    VastaaPoista
  6. Tuollainen uusi tapa kuulostaa todellakin ihanalle :)

    VastaaPoista
  7. Myrsky ja Minna: Kyllä! Mindy ehti tänä aamuna herättää, mutta päätyi kuitenkin uudelleen nukkumaan viereen.

    Pepsi + Max: Oi, hoitajakissa ♥

    Minni: Saman olen huomannut, ei meinaa uni tulla silmään ilman karvakamua.

    Mamma N: Tietävät, eivät ihan aina vain välitä tiedosta.

    Zepa: Harmillista. Ihan sama ilmiö oli meillä hoitokissojen aikaan; Mindy eristäytyi kaikista. Toivotaan, että saat petikissan tai kaksi!

    Taru: ♥

    friedenvaltakunta: On ♥

    Mirene: Kyllä, vaikka koko ajan kalvaakin huoli siitä, milloin se loppuu, kissoilla kun on kausia.

    VastaaPoista
  8. Aivan ihanat ilmeet!

    VastaaPoista