Toimeliaalla tytöllä ei kuitenkaan ole tapana jättää häntää koipien väliin, niinpä Mindy on keksinyt makuuhuoneesta sänkyjen jalkojen välistä paikan, jota vasten pingottamalla kaulurin saa määrätietoisella ponnistelulla irti, kun pannan kireinkin reikä on sen verran löysä. Sopivan ohut kaula kuuluu kuitenkin kenen tahansa itseäänkunnioittavan siron kissan perusominaisuuksiin. Mutta ihailua ei tipu. Sen sijaan henkilökunta palkitsee aherruksen laittamalla kaulurin takaisin. Eivätkö ne yhtään tajua!
En tykkää sinusta yhtään.
Parempi kun pitäisit huolen omista asioistasi.
-A
Ootteko kokeillut haavalappua? Semmonen pehmeä hengittävä. Me ei aikanaan saatu edes kauluria mukaan. Kotona yritin väsätä sukkahousupukua, mutta Anni kiemurteli niistä ulos heti. Haavalapunkin repi irti. Lopulta laitoin haavan päälle ohutta kangasmaista ihoteippiä. Se pysyi nätisti ja haava pääsi paranemaan alla. Ei toki toimi jos haava vuotaa, mutta jos pitää lähinnä suojata nuolemiselta ja tikkien repimiseltä. Jos ihoteippiä käyttää kannattaa olla tarkka ettei se ole sitä muovimaista vaan nimenomaan sitä ohutta kangasmaista.
VastaaPoistaItsekin käytän tuota kun tuppaan repimään sormia ja kynsinauhoja. Toimii haavoihin jotka ei vuoda sekä suojaa jos on hankaumia.
Voi surku! Toivottavasti nyt paranee nopeasti, että kauluri olisi pian historiaa!
VastaaPoistasea: Haavalappua ei kokeiltu. Olisikohan silloin ollut erityisen kiinnostunut haava-alueesta? Mutta hyvä vinkki mahdollista myöhempää tarvetta varten.
VastaaPoistaNaukulan mamma: Kauluri on nyt historiaa! Ei pidetty sitten kuitenkaan hirveän ahkerasti. Nuoleminen oli normaalia tiuhempaa ja perusteellisempaa aina, kun otti kaulurin pois. Mutta ilman sitä haavan saama huomio oli lopulta vähäistä. Turvotus alkoi eilen eli viikon jälkeen leikkauksesta vihdoin laskea ja on nyt hyvin vähäistä.
Annia haava kiinnosti sen verran, että se oli suojattava jotenkin. Haavalappu nuoltiin puhki kunnes se irtosi. Teippi sen sijaan sai olla rauhassa, tosin se kesti nuolemisenkin.
VastaaPoista