maanantai 28. marraskuuta 2011

Kattihaaste #6: Lavuaari/pesutilat


Monen muun Kattihaasteeseen osallistuneen kissan tavoin Mindy on viihtynyt lavuaarissa parhaiten pentuna. Mindy ei ole tainnut vuoteen edes käydä lavuaarissa. Kylpyhuoneet ovat tulleet Mindylle tutuksi, koska juuri niissä tiloissa Mindy on pienenä ollut eristyksissä ja kesytettävänä.

Keittiön lavuaarilla Mindy kävi ensimmäistä kertaa parisen viikkoa sitten. Livian kiinnostus kasveja kohtaan todettiin jo edellisessä hoitopaikassa, ja itsekin jouduin siirtämään orkidean hattuhyllylle (ainoa tarpeeksi korkealla oleva paikka, jonne niin korkea kasvi mahtuu). Siitähän Mindy taas innostui. Se teki laskelmia päässään ja päätti yrittää sinne hellan kautta. Ei, meillä ei ole hella ja hattuhylly vierekkäin, mutta Mindyn logiikan mukaan tarpeeksi lähekkäin kuitenkin. Siitä tuumailusta lähtien Mindy on havaittu muutaman kerran hellalla ja tiskipöydällä. Tyttönen myös varsin hyvin tietää olevansa kielletyllä alueella ja tuleekin yleensä ripeästi alas, kun huomaa jääneensä kiinni. Nyt taas ei ole onneksi moneen päivään ollut vihjettäkään kielletyistä kulkureiteistä.

Lavuaarikuva on otettu Mindyn ensimmäisen viikon aikana ja se on koristanut kesäisistä juhlista lähtien kylppärin ovea ohessaan teksti, joka muistuttaa kyläilijöitä, ettei Mindy osaa avata ovea. Joihinkin oven sulkeminen lähtiessä on silti niin sisäänrakennettu, että on parempi aina välillä tarkistaa, että kissoilla on kulku laatikolleen. Hoitolaiseristyksen aikaan pitääkin sitten syynätä, että ovi pysyy kiinni.

-S

tiistai 22. marraskuuta 2011

Rakkautta ja reseptejä


Mindyllä oli niin hellä herätystyyli tänään, että tuli kunnon kiire aamulla. Eihän sängystä nyt voi nousta, jos saa kunnon puskukiehnäyspörrötyskäsittelyn. Samaa tyyliä Mindy jatkoi jäätyään Artun kanssa kahdestaan Livian lääkärikeikan aikana.

Siinä missä viimeksi Mindyä tutki keväällä valmistunut tulokas, Livia kohtasi kokemusta, joka huokui lääkäristä. Meidän vakipaikassa tehdään aika perusteelliset tutkimukset, kun taas kahden käynnin kokemuksella hoitokissat ovat saaneet omassa paikassaan aika pintapuolisen kopeloinnin, mutta sitäkin enemmän uskottavuutta lisääviä tietoiskuja. En ole varma, onko monella eri lääkärillä käyminen hyvä vai huono asia - voi olla vaikea päättää, ketä uskoa.

Sain tietää, että Oftan Akvakol -tipat eivät ehdi juurikaan vaikuttaa silmiin. Vielä vähemmän niistä on apua, jos niitä ehtii laittaa vain kolmesti päivässä (ei ole ollut hirveästi halua laittaa herätystä keskelle yötä - saati ottaa töistä lomaa). Saimme mukaan Oftan Chlora -silmävoidetta, jota voi laittaa aamulla ja illalla vaikuttamaan pidempään silloin, kun tippoja ei pysty antamaan. Samalla jatketaan vielä tippojen antamista. Silmävoide kuulostaa erityisen haastavalta, varsinkin kun lääkärikin mainitsi hankaluudesta. (Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että itselle silmään ei noin vain mitään laitetakaan. Sen huomasi myös silmälääkäri.)

Näiden lisäksi annetaan Synulox-penisilliiniä. Sen pitäisi auttaa Livian ripuliin ja toivottavasti myös vilkkuluomet kaikkoavat viimeistään sillä. Doximycin, johon meillä on varmuuden vuoksi resepti, kuulemma vaurioittaa pennun hampaita, eikä sitä kannata muuten vain antaa. Ja onhan se aika rankka kuuri niin kissalle kuin lääkitsijällekin. Synulox ei välttämättä auta, mutta ainakaan siitä ei pitäisi olla haittaa. Pyysin samalla varmuuden vuoksi reseptin Mindyllekin, vaikka sillä silmät näyttävät jo huomattavasti paremmalta. Paranemiskehitys nyt vain on pysähtynyt, joten ehkä pillerit viimeistelevät hoidon. Tässä vaiheessa Synulox kuulostaa paremmalta valinnalta kuin Doximycin. Onneksi Synulox maittavuutta on erityisesti parannettu eläimille maistuvaksi, minkä ansiosta Livia popsi puolikkaan pillerinsä huomaamatta broilerin seassa.

Inhottavinta on se, että vaikka silmät nyt paranisivat, stressi tai muu vastustuskyvyn heikkeneminen voi johtaa uudestaan samaan tilanteeseen. Hoitokissoista täytyy nyt pitää vähintäänkin kunnon tauko. Toivottavasti Mindy ei jää kovasti kaipaamaan peuhu- ja pesukaveria. Kyllä se näyttää myös nauttivan omasta rauhasta ja ihmisseurasta. Suurin ilo ja innostus tuntuu pilkottavan Mindyn silmissä, kun se leikkii omien ihmistensä kanssa. Yhtenä aamuna Livian vielä nukkuessa leikin Mindyn kanssa kahdestaan ja se näytti taas pennulta tai ei ainakaan vanhalta ja väsyneeltä, millaiselta se välillä Livian rinnalla näyttää.

-S

[korjattu lääkkeen nimi, ei kannata lukea käsinkirjoitetusta reseptistä.]

maanantai 21. marraskuuta 2011

Yksiö kahdelle


Mindy on aloittanut taas pesäkauden. Taisi mennä lähemmäs puoli vuotta ilman, että Mindy edes kävi pesässä ellei houkutellut lelun perässä. Nyt kenties ilmojen viilentymisen seurauksena Mindyn löytää sieltä päivittäin. Siellä missä on Mindy, on usein myös Livia - niin myös pesässä. Tuotakin kuvaa katsoessa voi ihmetellä, miten iso Livia on ikäisekseen (n. 5 kk ).


Turha luulla, että Mindy kauan haluaisi petinsä moisen tunkeilevan jätin kanssa jakaa. Livia jäi tyytyväisenä pesään ja Mindy kierteli etsimässä toiseksi parasta paikkaa.



Tovin voi kuitenkin pestä toistensa naamoja sulassa sovussa, kun on tilaa venyä sivummalle.

Kuten kuvasta näkyy, vilkkuluomiongelma tarttui Liviaankin. Mindyllä on vilkut palanneet jokseenkin samaan tilaan kuin ennen tulehduksen roihahtamista, eli ne näkyvät pienesti. Livia on tippalääkityksessä muutaman päivän jäljessä, mutta edistystä ei ole näkynyt. Tippojen antaminen Mindylle on onneksi helpottunut. Operaatio ei enää herätä samanlaista kauhua Mindyssä ja potilas jää kiltisti odottelemaan palkintonamia. Livia on niin hömelö, että sen voi helposti napata ja suht vähäisellä pakottamisella tipauttaa antibiootit. Mindy on aina ensin vuorossa tai muuten se todennäköisesti tajuaisi lähteä pakoon nähdessään Livian joutuneen käsittelyyn.

Livialla on nyt ollut myös vatsa löysällä jo melkein viikon verran. Livia on sen verran sottapytty, että on parasta olla paikalla vahtimassa Livian plöräyttelyä laatikolla. Tietenkään pitkät peppukarvat eivät yhtään edistä siisteyttä. Tämähän tapahtuu monta kertaa päivässä, kerran tai pari yölläkin. Onneksi hiekkalaatikon vimmattuun kaivamiseen on aina jompi kumpi katastrofin ehkäisijä herännyt. Huomenna saadaan lääkärin arvio Livian voinnista ja toivottavasti siinä sivussa vähän Mindynkin.

-S

torstai 17. marraskuuta 2011

Kattihaaste: Kaappi


Tämänkertaisen kattihaasteen mallina Mindy voisi olla vaikka joka päivä, ovathan kaapit ovat varsin mieluisia tutkimis- ja tähyilypaikkoja. Kuvan kaappiin Mindy ei sentään ilman sylikyytiä ja pepputuuppausta pääse. Onneksi nostoapulainen huomaa jo pienestä eleestä, milloin ylös täytyy päästä.

Alas sieltä pääsee omin neuvoin, kunhan vain törppö kuvaaja tajuaa vähän väistää.


Kuvat ja video on kuvattu 1,5 viikkoa sitten eli silloin, kun vilkkuluomet alkoivat olla jo varsin hyvin piilossa.

-S

tiistai 15. marraskuuta 2011

Mindy-raasu


Eilen oli kolmas kerta, kun käytiin näyttämässä Mindyn silmiä lääkärille. Sunnuntai-iltana Mindyn oikea silmä alkoi rähmiä oikein kunnolla. Vilkkuluomi tuli entistä enemmän esiin, punertavana. Pian vaaleanharmaata töhnää oli myös sarveiskalvon peittona. Silmä oli tosi hurjan näköinen. Pahin vaihe oli tietysti iltayhdeksältä, jolloin ei noin vain lähdetä tai soiteta minnekään. Onneksi punainen vilkkuluomi ja rähmä hävisivät yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Jonkin verran vilkkuluomet tosin pysyivät edelleen esillä, kuten viimeiset 2,5 kuukautta. Niissä oli parannusta nähtävissä, mutta vajaan viikon ajan vilkkuluomet ovat taas olleet paljon enemmän näkyvissä.

Mindy tuntuu olevan joka lääkärikäynnillä yhä enemmän peloissaan. Mindy pysyi pienessä sykkyrässä vatsaa tunnustellessa. Suun tarkastuksessa saatiin taas kuulla, että takana on vähän hammaskiveä. Omatunto soimaa, harjauksesta on pitkä aika eikä kyllä koskaan ole onnistunut hammaspesu, varsinkaan takaa. Toivottavasti naudan kielen järsimisestä on edes jotain apua. Mutta se nyt on pieni huoli muuhun verrattuna.

Nyt epäillään, että Mindyn sidekalvontulehduksen taustalla olisi herpes, calici, mykoplasma tai klamydia. Tai sitten ei mikään näistä. Mindy saa nyt ensin neljästi päivässä silmätippoja puolentoista viikon ajan. Jos ne eivät Mindyä paranna, jatketaan neljän viikon Doximycin-kuurilla, jolla hoidetaan mykoplasma ja klamydia. Pitkä antibioottikuuri määrättiin siis varmuuden vuoksi. Jos taas herpes tai calici jyllää, ei ilmeisesti voi oikein muuta kuin yrittää pitää Mindy stressittömänä. Näiden toteaminen on ärsyttävän epävarmaa, kun sairastunutkin voi hyvin saada negatiivisen tuloksen.

Mitä noista nyt on lukenut, mikään ei tunnu erityisen todennäköiseltä, koska ei ole muita oireita kuin silmäongelmat. Onhan Mindy nyt normaalia väsyneempi, mutta ihmekö tuo, kun on tulehtunut silmä ja vähän väliä joutuu pakoilemaan lääkitystä ja silmän ronkkimista. Rokotetuilla kissoilla kuitenkin oireet ovat yleensä lievempiä, niin ehkä se selittäisi sen. Toisaalta nuo virukset ja bakteerit ovat yllättävän yleisiä ja tuntuu siltä, että varsinkin löytökissoilla on melkein ihme, jos niillä ei ole herpestä.

Neljän viikon antibioottikuuri kauhistuttaa. Doximycin on vieläpä varsin pahanmakuinen ja aiheuttaa lisääntynyttä syljeneritystä ja pahoinvointia. Vielä en ole niitä antibiootteja ostanut, koska on pieni toivo, ettei niitä tarvitse antaa. En kyllä oikein usko, että vilkkuluomet pelkillä silmätipoilla katoavat. Joillekin on toiminut pitkävaikutteinen antibioottipistos. Sellainen olisi eilen maksanut 150 €, koska olisi pitänyt ostaa koko pullo. Se taas ei kuitenkaan tehoa mykoplasmaan tai klamydiaan eikä muutenkaan ole takeita, että siitä olisi apua.

Eläinlääkäriä ja silmätippoja ennen pystyin ihan hyvin ottamaan rähmäkasan pois silmäkulmasta, mutta nyt Mindy kipittää pakoon, kun sitä yrittää lähestyä. Voin kuvitella kaikenlaisen lääkitsemisen vaikeutuvan päivä  päivältä. Silmätippojakin pitäisi onnistua antamaan neljästi päivässä, mutta ei se ole mahdollista kuin kolmesti, ellei laita keskelle yötä herätystä.

Ja sitten on Livia. Livialla ei ole näkynyt minkäänlaista häikkää. Livia on myös näillä näkymin lähdössä omaan kotiin joulukuun alussa, joten mahdollinen antibioottikuuri aloitetaan meillä vasta sen jälkeen. Jos Mindyllä on herpes, on luovuttava hoitolaisista.  Se ei välttämättä ole Mindyllekään kivaa, koska on Mindylle iloakin hoidokeista, jos vain kemiat käy yksiin.

Onko lukijoilla kokemuksia näistä sairauksista? Tai ideaa, mikä muu Mindyä voisi vaivata?

-S

perjantai 11. marraskuuta 2011

ELMA- ja lemmikkimessut

Pääkaupunkiseudulla on varmaan vaikea olla huomaamatta, mitkä messut nyt ovat menossa. Itse en ole koskaan ennen käynyt, mutta mainostan silti ELMA maaseutumessuja ja lemmikkimessuja. Odotan messuja erityisen suurella jännityksellä, koska uunituore Rekku Rescue ry:n kalenteri tuli messuille myyntiin ja sen heinäkuun tähtenä on Mindy.

torstai 10. marraskuuta 2011

Rauha ja riehu


Näinkin seesteistä voi Mindyn ja Livian yhteiselo olla. Harvemmin kuitenkin kaksikko noinkin liki toisiaan nukkuu. Livia jostain ihmeen syystä nukkuu lähes aina sängyn alla kylmällä lattialla ja Mindy taas sängyn päällä. Itsekin pääsin vastikään torkkumaan Mindyyn kietoutuneena sen nukahdettua ranteeni päälle - oli mukavimmat nokoset pitkään aikaan.



Tämä on painia rajuimmasta päästä, yleensä potkimisen lomassa sentään on vastavuoroista naamapesua.

-S

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Pallorata

Ei muuten varmasti mene pallo tästä ohi!

Intensiivinen katse ei aina riitä, mutta onneksi kaverilla on tassu valmiina.

Mindyn hurmaantuneella asennolla on jotain tekemistä sen kanssa, että se oli juuri halinut kuvassa näkyvää virmajuurihiirtä. Tasapuolisuuden vuoksi Livialla oli minttupallo.

 Rata toimii myös yleisenä hengailupaikkana, vaikkei peli olisi käynnissä. Livia on erityisen tykästynyt torkkumaan mutkassa.

-S

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kissanlämmitin

Eiks tää ollukaan Hiiriä ja ihmisiä?!

Parvekkeen viileyden vastapainoksi on hyvä tulla välillä kissanlämmittimelle. Mindy ei kävele sen luo vaan syöksyy päälle. Näppäimistöllä sitten nökötetään ensin joko seisten tai istuen, kunnes vatsakin tarvitsee suoraa lämpöaltistusta.

Eilen oli kunnon lämmityspäivä, kun Mindy kävi paikalla monta kertaa - edelleen joka kerta kissa vain lensi tyhjyydestä suoraan näppäimille. Kaikki variaatiot asennoista käytiin myös läpi. Istumisasentoon liittyy kokonaisvaltainen rapsutuskäsittely, jonka aikana Mindy kääntelee kaulaansa toivottavan rapsutuskohteen mukaan. 

Kuvassa näkyvä on kieltämättä toivottavin asento, ainakin jos tassut pysyvät riittävän kaukana sammutusnappulasta. Mikään ei kyllä voi estää caps lockin painamista - se vain kuuluu asiaan.

Tuota leffaa ei jaksanut kumpikaan meistä katsoa, vaikka hyvältä vaikuttikin.

-S

torstai 3. marraskuuta 2011

Tandemtiirailu

 Lintubongauksen parhaat paikat viedään nopeasti

Psst, Livia - ikkuna on siinä vasemmalla

Veikkaan, että kissojen parvekeramppauksen johdosta asukkaista puolet vilustui samanaikaisesti. Ovi on nyt pysynyt enimmäkseen kiinni, vaikka kuinka miu'uttaisiin. Mindy tosin osaa miukua surkean ilmeen kera niin sydäntäraastavasti, että se sai aamulla mennä vilvottelemaan.

-S