maanantai 31. joulukuuta 2012

Tilinpäätös

 Mindy kurkistaa vielä menneeseen matkallaan uuteen.

Onnellista uutta vuotta 2013!

Vuodenvaihde on tyypillistä aikaa muistella kulunutta vuotta. Nyt kävikin niin, että teki mieli kaivaa se edellinenkin vuosi muistin sopukoista (=blogin arkistoista). Arki pysyy suunnilleen samana, vaikka Mindyllä onkin aikakausia, jolloin tietyt asiat ovat suosiossa. Pääni vieressä nukkuminen on yksi nykyisistä tavoista, minkä soisi jatkuvan mahdollisimman pitkään (vaikka saa kainaloonkin tulla). Seuraa kuivahkoa tekstiä, joka on ennemmin muistiinpanoja kuin normaali blogikirjoitus.

Terveys


Mindy on ikäisekseen joutunut ravaamaan lääkärissä ihan liian monesti. Vuosi 2011 alkoi tammikuisella steriloinnilla, joka tietysti kuuluu normaalivisiitteihin. Loppuvuosi menikin sitten eri lääkäripaikoissa käydessä, kun vilkkuluomet olivat syyskuusta joulukuuhun yhtäjakoisesti esillä. Silmätulehduksen ilmestyttyä molempiin silmiin, saatiin hoidoksi tippoja, joista jälkimmäisen kuurin jälkeen vilkkuluomet olivat viimeinkin piilossa.

Kun vuosi oli loppunut helpotukseen vilkkuluomiepisodin päätyttyä, uusi vyyhti odotti nurkan takana. Tammikuun loppupuolella 2012 Mindy oli huonovointinen ja lakkasi syömästä. Kävimme nesteytyksessä, verikokeessa ja röntgenissä ja palasimme antibioottikuurin ja pahoinvointilääkkeen kanssa kotiin. Ja seuraavana päivänä Mindy viettikin koko päivän lääkärissä tutkittavana ja hoidettavana, mm. varjoainekuvas tuli myös koettua. Mitään selitystä tälle kaikelle ei koskaan saatu, mutta kortisonipiikillä taisi olla merkittävä osa tervehtymisessä. Keväällä kävimme rokotuksessa ja tarkastuksessa, joka jäi vajaaksi, koska Mindyä ei oikein huvittanut tehdä yhteistyötä. Elokuussa oli mystinen reikä hartiassa mikrosirun vieressä ja aloitettiin eliminaatiodieetti ainakin puoli vuotta jatkuneen verisen ulosteen takia. Hitaasti olemme edenneet eliminaation kanssa ja ainakin raksulajeja täytyy rajoittaa, mutta piimää saa edelleen litkiä.

Hoitolaiset

Heinäkuussa 2011 saimme hoitoomme ensimmäiset Rekku Rescue ry:n hoitokissat. Hain Tallinnasta reissanneet Bettyn ja Aprikoosin satamasta. Aprikoosi sai kodin parissa viikossa, mutta Betty vietti ensin  vajaan kuukauden kylpyhuoneessa eristyksissä ja toisen kuukauden Mindyn seurassa. Bettyä harkittiin Mindyn kaveriksi, koska ne kaksi olivat niin lutuisia aluksi. Pian kuitenkin kävi ilmi, että Mindy stressaantui Bettystä eikä se muutenkaan tuntunut omalta kissalta. Betty eli nykyinen Viktoria saikin oman kodin eläinlääkäriopiskelijan luota.

Lokakuun lopusta joulukuun alkuun luonamme oli Livia, jonka ei tarvinnut olla kauan eristyksissä. Livia oli aivan ihastuttava luonteeltaan ja Mindy tuli Bettyä huomattavasti lungimman Livian kanssa paljon paremmin toimeen. Oikeastaan Livian lähdettyä huomasi parhaiten, miten Mindy oli kuitenkin huomattavasti tavallista vaisumpi ja vetäytyvämpi. Näillä sujui kuitenkin niin hyvin, että ajan kanssa Mindykin olisi varmaan reipastunut entiselleen.

Vuosi 2012 oli pikaisten vierailijoiden aikaa. Tammikuussa Jonna ja Joanne olivat meillä vain kaksi yötä ja maaliskuussa Estelle yhden yön odottelemassa omaan hoitopaikkaan pääsyä. Syyskuussa tulivat vielä Tuhkimo ja Jasmine oikeasti meille hoitoon. Tyttöset saivat kodin reilussa viikossa, joten Mindy ei tavannut yhtäkään näistä. Tuhkimo vaikutti siltä, että olisi voinut soveltua Mindyn kaveriksi, mutta sitä emme ehtineet kokeilla. Mitenkään aktiivisesti kaveria ei etsitä, mutta jos sopiva osuu kohdalle, sitten pitää miettiä.

Kyläilyt

Vuonna 2011 oli heilastelua Milon kanssa: Milo oli meillä kolmesti, käymässä tai hoidossa. Mindy puolestaan oli ensimmäistä kertaa hoidossa 1,5 viikkoa. Kesällä oli myös viikonlopun mökkimajailu, jonka unohtumattomin kokemus oli lehdenhakureissu.

Huhtikuussa 2012 Mindy sai vieraakseen siskonsa Mandyn ja heinäkuussa tehtiin vastavierailu Mandyn luo. Mindy voi olla eri mieltä, mutta ihmisväki ilahtui kovasti sukulaistapaamisesta. Pisin ero Mindystä venyi kahteen viikkoon marraskuussa.

Toive vuodelle 2013: Pelkkä rokotus ja terveystarkastus, ei muita lääkärireissuja, kiitos.

-S

perjantai 28. joulukuuta 2012

Joululahja




Joululahjaksi Mindylle olisi riittäneet ne lukuisat pakettinarut, joita se ehti maiskuttamaan estelyistä huolimatta. Mutta sai Mindy ihan omankin jutun, äitini askarteleman imukupissa roikkuvan nappisilmän. Vahvoja varjoja seinille heittävä aurinkokin oli iloinen yllätys.

-S

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulutunnelmaa

Vuoden takaisin tunnelmin Mindy sekä S & A toivottavat blogiystäville ja muille lukijoille hyvää joulua.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Jäillä, kiitos


On meillä vähän kylmä, kun Mindyn drinkkilasi on saanut kauniit jääkuviot. Ei sentään, parvekkeelta se tuli ihmeteltäväksi.


keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Kylymä


Meillä on pitkin syksyä ollut menossa jokin salaperäinen patterioperaatio, minkä vuoksi Mindyn luona on joinakin päivinä käynyt vieraita ihmisiä mittailemassa ja asentelemassa. Juuri ennen kovimpia pakkasia pattereihin saatiin oikeat termostaatit ja siinä vaiheessa ikään kuin olettaa, että vihdoin saadaan lämpöä. No ei kai nyt sentään. Mutta Mindy sai kivan lelun väliaikaisesta termostaattivääntimestä, jonka vieraat ihmiset unohtivat sängylle. Sillä on kovasti kolisteltu pitkin lattioita.


Mindy ei normaaliolosuhteissa viihdy peiton alla paitsi satunnaisilla tutkimusmatkoilla nukkumaanmenoaikaan, kun tunnelin suu tulee houkuttelevasti esiin. Kymmenen asteen pakkanen ja kylmät patterit ajoivat vilukissan kuitenkin peiton alle värjöttelemään.

Mindystä on saanut viime aikoina säännöllistä uniseuraa. Viime yönäkin Mindy riehui kuin riivattuna, mutta juoksi sänkyyn nopealla tahdilla, kun olin juuri päässyt peiton alle. Siihen se käpertyi pään viereen kerälle kuten monena edellisenäkin iltana. Ja siinä se oli kerällä aamulla - ja venytteli niin, että heti sai tuoksutella pehmoisia mahakarvoja.

--
Mihinkään edeltävään mitenkään liittymättä, tassu pystyyn persiljaa syöneet! Meillä on ruokapöydällä ruukkupersilja, josta Mindy ohimennen napsaisee reippaan palan suuhunsa. Hyvä, että maistuu, kun en ihan kaikkea laittanutkaan keittooni.

-S

maanantai 3. joulukuuta 2012

Mustavalkoinen


Saimme viehkeältä Minniltä mustavalkokuvahaasteen. Pitkällisen alitajuisen mietinnän jälkeen tajusin, että tämähän se on: kesän viimeiset auringonsäteet ja raukeus.

Tässä miettiessä haaste ehti taas kiertää vaikka missä, joten napatkoon ken haluaa leikkiä väreillä ja värittömyydellä.

-S