Nörttikatti

Mindy on osoittanut viime aikoina entistäkin suurempaa kiinnostusta tietokonetta kohtaan eikä vain ilmojen kylmyyden takia. Yhtenä päivänä Facebookin päivityskentässä luki "o+0 m". Söötit terveiset jäi kuitenkin päivittämättä.

Tänään sain Mindyn kiinni koodaamasta Firefoxin developer-osiossa, josta en ollut aiemmin tietoinen.

Hetken päästä siitä päätä piti kallistaa, kun koko kuva oli vinksahtanut 90 astetta. Onneksi googlea voi käyttää vinossakin, kun muuten en olisi arvannut, millä konstilla kuva kääntyy. Tiedoksi muille nörttipilojen uhreille: kuvan saa takaisin normaalisuuntaan painamalla ctrl + alt + nuoli ylöspäin.

Meidän koodaaja kipusi kuukausien tauon jälkeen nukkumaan kiipeilypuun tasolle. Mindy se osaa yllättää.

-S

PS. Alempi kissapäivitys on linkki Lost Cat -kirjan esittelyyn. Vastoin tapojani ostin kirjan heti artikkelin luettuani. Ylempi kuva selvempänä.

Kiipeilypäivä

Aina välillä on näitä päiviä, jolloin on kova hinku kekkaloida yläilmoissa. Mindy on viime päivinä vieraillut tiuhaan yläkaapissa, jonne pääsee kirjahyllyn päältä. Pientä apua Mindy toki tarvitsee oven etukäteen avaamisessa. Avunpyyntö on helppo toimenpide: katse kaappiin ja maukaisu tai vaihtoehtoisesti ryntäys kiipeilypuuta pitkin kirjahyllyn reunalle norkoilemaan odottavaisena.

Puuhailin jo omiani, kun tapasin Mindyn keikkumasta neljä tassua rivissä tuon oven päällä. Niin se vain taipuu viereisen kaapin alemmalle hyllylle, jonka enimmäkseen täyttää laatikko.

Naaman kääntäminen tulosuuntaan on hauskan näköinen operaatio. Ei siinä mahdu kuin tekemään kuperkeikan, jossa menee pää sekaisin ja ilmaantuu kolmas silmä.

Laatikon ja yläreunan välinen rakokin kiinnostaa kovasti, mutta ihan niin littanaksi tämä kissa ei muokkaudu.

Oven toisella puolella on houkutteleva henkaririvistö.

Henkarivistön piilouduttua esiin tulee viimevuotinen joululahja, johon ei ihan yläkautta yllä.

Kävin muutamissa joulumyyjäisissä ja palatessa eteisessä oli vastassa samainen karvamato, joka monesti on tuotuna eteiseen. Sen lisäksi lattialla oli läjä vaatteita. Kaappikiipeily oli siis jatkunut myös yleisön poistuttua.

-S

Elvytys

Lumeton marraskuu on kamalan synkkä ja väsyttävä, ja niin herätyskellon soitua aamulla saattaa olla olo kuin raadolla. Mindykin on katsonut parhaakseen antaa elvytystä. Ensin puhalletaan tomerasti suuhun ja nenään, jolla saa jo silmät auki. Sitten vielä viimeistellään painelemalla reippain askelin rintalastan yli. Ei tarvitse pitkään odotella, kun rapsuttaja on saatu virkoamaan. Tätä kannattaa toistaa, etteivät ensiaputaidot vallan unohdu.

-S

Lämpöön hakeutuva ohjus

Meillä on niin kylmä, että nukkuminen vaatii kaksi peittoa. Selvää on, että talouden toinenkin vilukissa hakeutuu lämpöön

Lampaantalja on alun karttelusta huolimatta otettu päivittäiseen käyttöön. Sitä leivotaan samalla keskittyneellä hartaudella kuin tehdään aamu- ja iltakampauksia (jotka ovat harventuneet, mutta ovat yhä repertuaarissa). Kampaukset Mindy voi tehdä äänettömästi, mutta taljan möyhimiseen kuuluu kovaääninen kehräys.

Pahuksen Asus on kehittänyt vähemmän kuumenevan läppärin, mutta kelpaa sekin paremman puutteesssa.

Ja tässä on se ohjus. Kuva "hieman" tärähti, kun kuvaaja säikähti sinkoutuvaa syöksyä siitä huolimatta, että se oli odotettavissa.

-S

Kasvihuone

Pitkään suunniteltu minikasvihuone on viimein saapunut, ja tänään sen tuotoksiin pääsi tutustumaan lähemmin. Banaanikärpäset keksivät sen viihtyisyyden myös tänään, mieluummin kuitenkin lasikopissa kuin astioissa pörräämässä.

Isopää-Mindyllä oli ihmettelemistä, kun ruohoa ei voinutkaan nykäistä astiasta kuten maljakossa pitkin kesää tarjoilla olleet ruohot.

Kaikkihan me näytämme tosi fiksuilta syömiskuvissa.

Hauks, rousk, rousk

Kasvihuone on sijoitettuna ruokapöydälle kuten neidin juoma-astiakin. Mikähän golfrata siihen seuraavaksi tulee, kun ruokapöydän alkuperäistarkoituksen pinta-ala hupenee eksponentiaalisesti?

-S

Vain paras kelpaa

Helmi vastikään ilmaisi, ettei lampaantalja ole johtajattaren arvoinen lepoalusta. Tästä huolimatta Mindylle hankittiin omansa. Taljaa oli ihan kiva hetkellisesti repiä kynsin hampain ja saattoi siihen hetkeksi levähtää, mutta se ei todellakaan vedä vertoja revitylle paperipussille.

-S

Hellyydenkipeä linssilude

Tämmöinen kehruulainen oli tällä kertaa kotona vastassa. Tai no, tuollainenhan se yleensä on töistä kotiin tullessa, mutta aina ei tarvitse kiertää ympyrää kameraa puskeakseen.

-S