Ylifiksu kissa

Juuri ehdin sanoa Mindylle, etten enää keksi tarpeeksi virikkeellisiä leikkejä, kun tyttönen on niin fiksu, eikä narunheiluttelut tunnu riittävän. Aktivointitemppujen opetteluun ei olla vieläkään ehditty paneutua, vaikka se olisi hauska yhteinen harrastus.

Palasin koneelle katsomaan Stanfordin yliopiston Human Behavioral Biology -videota. Hetken päästä huomaan Mindyn tuijottavan sitä herkeämättä. Mikään lintuvideo ei ole koskaan kiehtonut yhtä paljon kuin huippuyliopiston luento, jossa näytetään vain puhuvaa päätä. :D

Sitten vielä arvoitus: Sen alla on kiva makoilla, päälläkin joskus, mutta kun se otetaan esiin, täytyy juosta sängyn alle.

-S

Vastaus arvoitukseen
.
.
.
.
ǝuılǝʇıʞʞʎʎd

Nöpönenä

Anni Täplätyttöineen laittoi Myrskyn nenän innoittamana lukijoilleen nenähaasteen. Yllättäen Mindy oli kovin myötämielinen nenän eteen tungettua kameraa kohtaan. Huomio sai neitosen jopa kehräämään, vaikka monesti kameran läsnäolo aiheuttaa välittömän siirtymisen muihin puuhiin.

Bonuksena vielä mollukkasilmien ja nöpönenän  hurmaava yhdistelmä.

-S

Nälkä! Koska saa ruokaa?!

Tällaisina hetkinä osaa olla kiitollinen, ettei Mindy ole kuten hoitolainen Betty (nyk. Viktoria), joka söi kaikkea, joka ei välttämättä edes ollut ruokaa, ja saattoi kiivetä reittä pitkin lautastaan kohti. Mutta voisihan tuon ruokahalu olla vähän suurempi. Vai onko se vain superkiltti? Vai hölmö? Kyllä sydän maistuu sitten, kun se on tarjoiltu lautasella ruokapaikalle. Tai viimeistään matolle raahattuna.

Onko teillä tällaisia hassuja, jotka odottavat ateriaansa ruoan vieressä?

-S

Salaattia kotiin toimitettuna

Kun kissa ei pääse ruohikkoon, on ruohikon tultava kissan luo. Mindyn aamut alkavat maljakolta, josta rouskutetaan alkusalaatit ennen varsinaista aamupalaa. Mauttomampi heinätupsu toimii paremmin jumppavälineenä.

-S & A (kuvat)

Hellehorroria

Siitä ei voi hyvää seurata, kun henkilökunta pukeutuu keskellä helleviikkoa sadetakkeihin - ei varsinkaan kylpyhuoneeseen lukittuna.

Alla olevan äänikoosteen avulla voi yrittää eläytyä tähän kauhukammiokokemukseen, jossa kynsiltä suojaava materiaali oli todellakin tarpeen. Mikään puhtauden multihuipentuma se operaatio ei ollut varsinkaan jännäkakan ilmaannuttua. Mutta lopputuloksena oli kiiltäväturkkinen kissa, jota sai pitää erityisen pitkään sylissä.

Edellisestä pesusta kahden vuoden takaa saatiin sentään vähemmän tärähtäneitä kuvia, kas tässä.